Kisa-alueena oli Rauma Ra ympäristökuntineen: Eurajoki Ej, Lappi La, Kodisjoki Ko ja Pyhäranta Py. Kilpailuaika oli koko tammikuu. Kisaan osallistui 24 henkilöä. Kisassa havaittiin 109 lajia, joista kisalle uusia lajeja oli 9. Ässä-lajeja (vain yhden henkilön havaitsema) oli 20.
Kisassa käytettiin ”helppojen” lajien kohdalla ns. peruslajilistaa: kyhmyjoutsen, sinisorsa, telkkä, isokoskelo, varpushaukka, teeri, merilokki, harmaalokki, kalalokki, kesykyyhky, käpytikka, palokärki, tilhi, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, koskikara, hippiäinen, mustarastas, räkättirastas, hömötiainen, töyhtötiainen, sinitiainen, kuusitiainen, talitiainen, puukiipijä, varpunen, punatulkku, viherpeippo, vihervarpunen, urpiainen, pikkukäpylintu ja keltasirkku.
Peruslajeista kaikki 35 lajia viidellä, 34 lajia viidellä, 33 lajia kahdella, 32 lajia kuudella, 31 – 30 – 29 – 28 – 25 – 15 lajia oli vain yhdellä kisaajalla. Pahimpina puutteina oli mm. pikkukäpylintu joka puuttui kymmeneltä, kalalokki yhdeksältä ja varpushaukka puuttui viideltä kisaajalta.
Kisan voitti Timo Trogen 85 lajilla, toiseksi tuli Tapani Santamaa 80 lajilla ja kolmanneksi itsensä kiilasi Mauno Mäntylä 79 lajilla.
Kisassa on havaittu kautta aikojen 136 lajia.
jääkuikka 02.01 1p Rihtniemigav ada/imm 01.01 1 Rihtniemi, 28.01 1N Rihtniemikuikka 06.01 1 Rihtniemi, 18.01 1Nkaakkuri 22.01 1 Olkiluoto, Tapani Santamaagav sp. 06.01 1p Rihtniemihärkälintu 05.01 1p Olkiluotomustakurkku-uikku 02 - 15.01 1p Rihtniemi, hukkui kuulemma kalaverkkoihin, 14.01 1p Kuivalahti Tuulikaripikku-uikku koko kuun Olkiluodossamerimetso useita Rihtniemi, Olkiluoto, Kalla, ym.harmaahaikara 13.01 1p Sampaanalan lahti, Timo Trogenlaulujoutsen 01.01 3´ 3´´Rihtniemi, 09.01 1´´ Rihtniemen kalasatama, 12.01 5m Hevossuo, koko kuun 3´ 5´´ Olkiluoto, Voiluoto a4Smetsähanhi 16.01 1 N Bokreivit, Juha Wallinpunasotka 01.01 1 p Kalla, 27.01 1p Sampaanalan lahtilapasotka 01.01 1/1p Sampaanalanlahti, Timo Trogentukkasotka Kalla, Olkiluoto, Rihtiniemi, ym.alli parhaimmillaan 26p Rihtniemi, Kalla, ym.pilkkasiipi 01.01 2p Rihtniemi, 02.01 1 Rihtniemi, 03.01 1p Rihtniemi, 05.01 2p Rihtniemi ja Olkiluoto, 07.01 Olkiluoto, 13.01 12m Rihtniemi, 21.01 1/p Rihtniemi, 30.01 2p Hanhinenmustalintu 01.01 6m Rihtniemi, 01.01 Olkiluoto, 13.01 2 Rihtniemi, 17.01 1 Hanhinenallihaahka 05.01 /1p Olkiluotohaahka 01.01 1p Rihtniemi, 03.01 4p Rihtniemi, 05.01 1p Rihtniemi, 05.01 /4p satama, 12.01 2 Rokkitukkakoskelo useitauivelo 02.01 6p Rokki, 05.01 1/p Pyhäranta Kukolanlahti, 06 - 07.01 max. /7p Olkiluoto, 08.01 2p Rokkikotka 21.01 1p Hanhinen, 28.01 1p Lappi, 30.01 1p Lappimerikotka 01.01 1´p Kalla, 01.01 2´´p Rihtniemi, 01.01 1´p Satama, 02.01 2p Hanhinen, 03.01 1p Rihtniemi, 05.01 2p Olkiluoto, 06.01 2 Rihtniemi, 07.01 3´p Olkiluoto, 09.01 6p Verkkokari, 09.01 1p Kuivalahti ja Irjanteen haaskalla, 11.01 2p Rihtniemi, 13.01 2p Rihtniemi, 21.01 1p Rihtniemi, 22.01 1p Olkiluotosinisuohaukka 03.01 1p Pyhäranta Kukola, Mauno Mäntyläpiekana 13.01 1p Voiluoto, Tomi Raitahiirihaukka 03.01 Eurajoki Linnamäki, 11.01 1p Lappi, 27.01 1 Pyhäranta Kukolakanahaukka useitaampuhaukka 19.01 Rihtniemi, Juha Wallinmetso 03.01 1p Rihtniemi, 01.01 1/p, 13.01 3p, 23.01 1/p ja 26.01 1/ Kuivalahti, 28.01 1/ Rihtniemipyy useitapeltopyy 24.01 4p Eurajoki Kaukomäki, 24.01 8p Eurajoki Väkkärän pellotfasaani useitanokikana 01.01 6p Olkiluoto, 04.01 5p Olkiluoto, 07.01 2p Olkiluoto, 14.01 1p Rokki, 19.01 1p satama, 29.01 Rokkilehtokurppa 30.01 Rihtniemi, Mauno Mäntylätaivaanvuohi 08 - 09.01 1p Kuivalahtinaurulokki 05.01 1m Olkiluoto, 28.01 1´ kalasatamariskilä 01.01 1 N Rihtniemi, 03.01 1p Rihtniemi, 06.01 Rihtniemi, 20.01 1p Rihtniemivarpuspöllö 06.01 1p Haapasaari, 13.01 1p Samppunen, 14.01 1p Kuivalahti, 14.01 1p Olkiluoto, 14.01 1p Sydänmaa, 21.01 1p Kinnohuuhkaja 04.01 1p Olkiluoto, 09.01 1p Verkkokari, 18.01 1 Rauma satama, 23.01 Olkiluotolehtopöllö 09.01 1ä Rauma, 25.01 1Ä Kuivalahti Pihlaus, 29.01 Omenapuumaahiiripöllö 14.01 1 Olkiluoto Markku Ritvonenviirupöllö 29.01 Eurajoki Kuivalahtikuningaskalastaja koko kuun 1p kalasatamassa ja aina välillä myös telakallaharmaapäätikka 03.01 1p Rihtniemi, 07.01 1p Voiluotopikkutikka 21.01 1p Ottilanmäki, 21.01 1p Hanhinen, 30.01 1p Rauma satamapohjantikka 21.01 1/ Olkiluodon suojelualue, Ville Vaskokiuru 06.01 1p Olkiluoto, Kalle Haapalakangaskiuru 02 - 03.01 1p Pyhäranta Kukolaniittykirvinen 24.01 1p Olkiluoto, Markku Ritvonenvästäräkki 10.01 1p UPM-paperitehdas, Timo Trogenisolepinkäinen 01 ja 31.01 1p Pyhäranta Kukola, 05.01 1p Eurajoki Koivuniemi, 06.01 1p Kinnolla ja Hanhisissa, 11.01 1p Kolla, 13.01 1p Rihtniemi, 18.01 Ihode, 29.01 Kortela, 1p Eurajoki Linnamaa linnavallit ja Kuivalahtikottarainen 01.01 3p Syväraumankatu, 01 - 06.01 1p Ol, 05 -29.01 2 - 8p Hevossuon kaatopaikka, 09.01 2p Eurajoki Lauhtu ja 10p Rauhankadulla, 14.01 ?p Raumapähkinähakki 05.01 1p Eurajoki Linnamaa, 30.01 1p Samppunen, Timo Trogenmustavaris xx.01 1p Eurajoki Mauno Mäntyläpeukaloinen 01.01 1p Kinno, 05.01 1p Olkiluoto sekä Rihtniemi, 07.01 1p Rihtniemi, 07.01 2p Eurajoki Tokinmaa, 09.01 1p Lappi Kauklainen, 21.01 1p Lapijoki museosilta, 27.01 1p UPM-paperitehdas, 30.01 1p Eurajoki Auvirautiainen 21.01 2p Kinno, Mikko Järvinenmustapääkerttu 07.01 1/p Olkiluotopunarinta 04.01 1p Olkiluoto, 05.01 1p Olkiluoto, 07.01 1p Olkiluoto, 22.01 1p Monna hautausmaapunakylkirastas 03.01 2p Rihtniemi, 13.01 1 Unajalaulurastas 01.01 1p/m Rauma satama, 04.01 1p Petäjäs, 05.01 1p/m Ol, 20.01 1p Petäjäs, 21.01 1m Hanhinenkulorastas 12.01 1p Petäjäs, 20 - 22.01 1p Petäjäspyrstötiainen 01.01 14p Sampaanala, 03.01 6 Rihtniemi, 06.01 a4 Kinno ja n. 10 Unajanlahti, 13.01 Hanhinenviiksitimali 31.01 1Ä Sorkanlahti, Timo Trogenpikkuvarpunen 05.01 1p Samppunen, 31.01 2p Samppunen, 18.01 1p Lensunkallio - ollut jo paikalla 3-4 vuottapeippo 01.01 2p Rihtniemi ja 5p Rihtniemenkatu, 03 - 11.01 1p Eurajoki Vuojoki, 07.01 1/p Susikari, 11.01 1/p Kuivalahti, 05.01 1p Olkiluoto, 07.01 2p Eurajoki, 13.01 3p Rihtniemi, 16.01 1p Rihtniemi, 21.01 1p Rihtniemi, 21.01 2 Voiluoto, Pyhäranta Kukola ruokinnalla koko kuunjärripeippo 02.01 1p Samppunen, 02.01 2p sairaalan puisto, 03.01 1p Pyhäranta Kukola, 06 - 08.01 ~20p Eurajoki Maade, 16.01 1p Rauma, xx.01 ~10p Irjannenokkavarpunen 01.01 1p Rauma, Timo Trogentikli 11.01 pikkuparvi Uotila, 21.01 5 Hanhinen, 22.01 5p Seminarinmäki, 23.01 Kalliohovin ruokinnalla sekä 4p Alhokujallahemppo 01.01 7p Kinno, 18.01 6p Eurajoki Kaukomäki, 22.01 5p Eurajoki Koivuniementievuorihemppo 27.01 5 UPM-paperitehdas, Timo Trogentundraurpiainen 03.01 3p Rihtniemi, 30.01 1p Olkiluototaviokuurna 01.01 30p Syvärauma, 7p Uotila, 4p Monnankatu, 3p Rihtniemi, 15p Lajo, 02.01 9p Rauma, 03.01 5p Rihtniemi, 30p Voiluoto, 05.01 max. 15p Olkiluoto, 06.01 max. 21p Rihtniemi, 08.01 7p Rauma telakka, 13.01 13p Rihtniemi, 14.01 8p Syvärauma, 22.01 1 Kuivalahti, ??.01 väh. 10 Rihtniemikirjosiipikäpylintu 06.01 4 yks. Olkiluoto, Veli Puputtipajusirkku 05, 06, 09 1p ja 21.01 1/1p Olkiluoto, 23.01 1p Olkiluoto, 28.01 1p Olkiluotopulmunen 01.01 Kalla, 22.01 1N Rihtniemi, 22.01 4p Olkiluoto
Yhdistyksemme haluavat tuoda Rauman sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta esiin seuraavat näkökohdat.
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä määrää YVA:n 0-vaihtoehdoksi nykytilanteen. Rauman satamalaajennuksen YVA:n lähtökohtana oleva 0-vaihtoehto ei kuitenkaan vastaa nykytilannetta, sillä laajennuspäätöstä satama-alueena esitettyyn Ulko-Petäjäkseen ei ole tehty. On täysin mahdollista, että sataman laajentamisesta Ulko-Petäjäkseen luovutaan, mikäli tarvittavia lupia ei saada, tai valtuusto muuten niin päättää. Saukon vaihtoehto perustuu siis epärealistiseen tilanteeseen, jossa Ulko-Petäjäksen investointien on jo oletettu tapahtuneen. Selostuksesta ei käy ilmi, onko Ulko-Petäjäksen laajennuksen kustannukset otettu mukaan Saukot-vaihtoehdossa. Saukko ei todellisuudessa välttämättä olekaan pienin ja halvin vaihtoehto, koska se ei voi toteutua ilman Ulko-Petäjästä.Arvioinnista on jätetty kokonaan pois useita hyviä vaihtoehtoja: Järviluoto-Martinkari ja Järviluoto-Sampaanalanlahti. Näissä yhteys Järviluotoon olisi rakennettu olemassa olevien teollisuusalueiden läpi, eikä Maanpään kautta kuten nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Satamareittinä olisi voitu käyttää esimerkiksi Metsä-Botnian alueen sisäistä tietä. Oletettavasti pois jätettyjen vaihtoehtojen vaikutukset ympäröiviin alueisiin olisivat tästä johtuen olleet pienempiä kuin nyt arvioitujen. YVA:ssa ei myöskään ole riittävästi pohdittu sataman toimintojen tehostamisen vaikutuksia laajennustarpeeseen. Toimintoja olisi mahdollista huomattavasti tehostaa mm. nosturitekniikkaan investoimalla ja ottamalla käyttöön läheisiä teollisuusalueita. Näin vältyttäisiin käytännössä kaikilta laajennusten haittavaikutuksilta. Tehostaminen olisi pitänyt ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona, ilman mitään laajennusaluetta. Lisäksi olisi tullut tarkastella myös uuden logistiikkakeskuksen perustamista sisämaahan ja/tai yhteistyön tiivistämistä Porin sataman kanssa.
Yhtenä satamalaajennuksen vakavimmista ympäristövaikutuksista nostamme esille vaikutukset maisemaan. Erityisesti Saukot-vaihtoehdon vaikutus pohjoisen saariston maisemaan olisi tuhoisa. Tällä olisi vaikutusta niin saaristossa liikkujiin kuin matkailuelinkeinoonkin. Todennäköisesti perustettavaan Selkämeren kansallispuistoon saapuvat matkailijat jouduttaisiin kuljettamaan sataman hallitseman maiseman läpi. Tätä seikkaa ei selostuksessa mielestämme ole riittävästi korostettu. Maisemavaikutuksille tulisi vaihtoehtojen vertailussa antaa muita tekijöitä suurempi paino, koska ne ovat pysyvimpiä ja kauaskantoisimpia. Vaikutusten lieventämiseksi ehdotettu maisemointikaista Saukkoihin on epärealistinen, koska satamassa laituripaikat tarvitaan laivoja varten. Arviointiselostuksessa ei myöskään riittävästi arvioida lisääntyvän laivaliikenteen vaikutusta Rauman saariston luonto- ja virkistysarvoihin (peräaallot, meluhaitta jne.).
Tarvittavat uudet liikenneyhteydet esitetään selvityksessä epämääräisesti. Erityisesti rautatievaihtoehtoihin liittyy paljon pelkkää spekulointia: vaihtoehtoja 3 ja 4 varten uutta rataa tarvitaan joko 3 tai 18 kilometriä. Pidemmän ratavaihtoehdon vaikutukset voivat muuttaa Järviluodon ja Hansklopin vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia ja -kustannuksia ratkaisevasti. Siksi ratahanke pitäisi käsitellä samassa yhteydessä, ja sen vaikutukset tulisi sisällyttää kokonaisvaikutuksiin. Hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistuminen liikenteen seurauksena on selvityksessä mainittu, muttei otettu vertailussa huomioon. Jo pelkästään hiilipäästöjen takia energiatehokkuuden parantamista tulisi nykyistä enemmän painottaa.
Myös selvitykset sedimenteistä ovat puutteellisia. Saukot-vaihtoehdon osalta kerrotaan, että ruoppaustekniikka määräytyisi vasta tulevien tutkimuksien mukaan. Suunnitelmassa ei ole varauduttu siihen, että massat jouduttaisiinkin läjittämään maalle, mikä nostaisi kustannuksia huomattavasti. Selvityksissä on todettu suurimpien Cu- ja TBT-pitoisuuksien olevan pohjoisessa. Uusimpien tietojen mukaan myös Järviluodon eteläpuolella kahdessa näytepisteessä TBT-pitoisuus ylitti kakkostason raja-arvon. Se merkitsee, ettei ruopattavaa sedimenttiä saisi läjittää mereen (Länsi-Suomi 6.3.2009). Tämä osoittaa, että näytteenotto YVA-prosessia varten ei ole ollut riittävää.
Liikennemäärien vertailussa oletetaan, että koko rakennettava kapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön. Eri laajennusvaihtoehtojen pinta-alat vaihtelevat välillä 50-150 ha, mutta tätä ei nähdä selvityksessä ongelmaksi. Selvityksessä jää täysin avoimeksi, mikä on todellinen laajennuksen tarve. Laajennusta tulisi kuitenkin suunnitella todellisen tarpeen mukaan. Kapasiteetti ei välttämättä ole ainoa liikennemääriin vaikuttava tekijä, ja sataman laajennettujen osien mahdollisella jäämisellä vajaakäyttöön olisi huomattavia negatiivisia vaikutuksia koko hankkeen kannattavuuteen. Myös ympäristövaikutuksia olisi silloin punnittava uudessa valossa, koska haitat ympäristölle olisivat aiheutuneet turhaan. Liikenteen oletetaan kasvavan jopa 18 miljoonaan tonniin, mutta tälle arviolle ei esitetä perusteluja.
Näkemyksemme mukaan Rauman sataman laajennussuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointi aliarvioivat sekä luontoarvoja, kestävän kehityksen ajatusta, että kulttuurisia ja inhimillisiä arvoja.
Raumalla 27.3.2009Rauman seudun lintuharrastajat ryRauman seudun luonnonystävät ry
Diaarinumero LSY-2008-Y-302
Hakija Unajan kyläyhdistys ry.Asia Unajanlahden veneväylän ruoppaus, Rauma
Yhdistys on asianosainen, koska yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoitus on edistää ja ylläpitää lintuihin kohdistuvaa harrastusta, tutkimustyötä ja lintujen sekä muun luonnon suojelua.
Unajanlahti on Rauman seudun arvokkain lintulahti ja tärkeä erityisesti levähtäville vesilinnuille ja kahlaajille, vaikka hakija yrittää vähätellä lahden linnustollista arvoa. Rauman eteläisten rantojen luontoselvityksen (Lampolahti 1998) mukaan Unajanlahti on alueen edustavin fladaketju. Selvityksen mukaan lahdella pesi 1990-luvun lopussa noin 290 vesilintuparia. Kokonaisuutena Unajanlahti on jopa valtakunnallisesti merkittävä luontokohde.
Pesivistä lajeista hakija jättää mainitsematta mm. laulujoutsenen, punasotkan, lapasorsan sekä härkälinnun ja luokittelee haapanan sekä luhtakanan vain satunnaisesti pesiviksi. Tuoreimmat julkaistut laskentatiedot Unajanlahden linnustosta ovat vuodelta 2004 (Vasko ym. 2006), jolloin lahdella arvioitiin pesivän vähintään 166 vesilintuparia, mukaan lukien em. lajit. Vaikka laskentatulos antaakin viitteitä lahden lintuparimäärien vähenemisestä 1990-lukuun verrattuna, voidaan vesilintukantojen suuri vuosittainen vaihtelu huomioiden todeta Unajanlahden olevan edelleen Rauman seudun linnustollisesti tärkein merenlahti. Hakijalla ei ole esittää laskentoihin perustuvaa uudempaa tietoa lahden pesimälinnustosta. Parimäärätietoja ei hakemuksessa mainita minkään lajin osalta.
Lintuvesien arvoa ei myöskään tulisi arvioida pelkästään pesivien lintujen eikä varsinkaan yksittäisten harvinaisuuksien perusteella, vaan on huomioitava myös levähtävät muuttolinnut. Unajanlahdella 2000-luvulla laskettuja levähtävien lintujen suurimpia päiväsummia: tukkasotka 502, tavi 330, sinisorsa 270, haapana 60, lapasorsa 19, heinätavi 7, uivelo 11, liro 160, suokukko 100, mustaviklo 63, valkoviklo 56, tylli 27, lapinsirri 13, pikkulokki 80, räyskä 11 (lähde: BirdLife Suomi, Tiira-lintutietopalvelu). Näille levähtäjille arvokkain osa on nimenomaan lahden pohjukka ja jokisuun alue.
Lahdella säännöllisesti tavattavista (pesivistä ja levähtävistä) lajeista EU:n lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvat laulujoutsen, kaulushaikara, kurki, pikkulokki, uivelo, suokukko, luhtahuitti, räyskä, kalatiira, lapintiira ja liro.
Lillonkarista jokisuuhun ruopattavan uoman vaikutuksista pohjukan vesitalouteen ei hakemuksessa esitetä kunnollista arviota. Pahimmillaan yksi syvä uoma saattaisi erityisesti matalan veden aikaan nopeuttaa pohjukan kuivumista, jolloin se muuttuisi vesilinnuille ja kahlaajille sopimattomaksi.
Veneilyn lisääntyminen pohjukan alueella saattaisi niin ikään heikentää lahden lintuvesiarvoa merkittävästi. Nykyisin pohjukassa ei veneilyä käytännössä harjoiteta, minkä ansiosta siitä on kehittynyt rauhallinen levähdyspaikka linnuille.
Edellä esitetyn perusteella vaadimme hakemuksen hylkäämistä siltä osin, kuin se koskee ruoppaamista venelaiturilta jokisuulle päin. Tämän sivuväylän tarpeellisuutta ei myöskään hakemuksessa erityisesti perustella. Siksi asiassa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta niin kauan, kunnes ruoppauksen vaikutuksista lahden pohjukan vesitalouteen, kasvillisuuteen ja linnustoon on saatavissa asiantuntijan tekemä arvio.
Mielestämme hakijan suunnitelma väylän ruoppaamisesta venelaiturilta salmelle on muuten toteuttamiskelpoinen. Tällöinkin tulee asettaa väylälle Unajansalmen kohdalle sellaiset nopeusrajoitukset, ettei aaltoja synny. Salmessa pesii Rauman seudun suurin silkkiuikkukolonia (75 paria v. 2002) sekä useita pareja merenrannikolla harvinaisia härkälintuja.
Viitteet:Lampolahti, Janne: Rauman eteläisten rantojen luontoselvitys: linnustollisesti arvokkaat alueet. Rauman kaupunki, tekninen virasto 1998.Vasko, Ville ; Lampolahti, Janne ; Sundelin, Raimo: Rauman seudun lintuatlas. Rauman Seudun Lintuharrastajat 2006. – 134 s.
Raumalla 23.3.2009Rauman seudun lintuharrastajat ry
Tähän luettelo rengastajista
Valtakunnallinen rariteettikomitea (RK) tarkastaa kaikki AHT-lajeja harvinaisemmat lajit. Täydellinen laji- ja alalajiluettelo on Rariteettikomitean kotisivulla (julkaistu mm. Lintumies 6/92).
Alueellinen harvinaisuustoimikunta (AHT) tarkastaa kaikki AHT- lajiluettelossa mainituista lajeista tehdyt havainnot, ja päättää niiden hyväksymisestä ennen havainnon julkaisemista. Lisäksi AHT tarkastaa hyvin poikkeukselliset fenologiset havainnot, kuten selkälokki talvella. Epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä AHT:hen (RSLH:n edustaja Markku Santamaa). Tarkistettavien lajien ajantasaistettu luettelo löytyy yhdistyksen internetsivuilta.
Seuraavista lajeista kerätään talviajalta (1.12.-n.28.2.) vain suurimmat päiväsummat tai muuten mielenkiintoiset havainnot:sinisorsa fasaani pulu käpytikka hippiäinen tiaiset puukiipijä harakka varis korppi varpunen viherpeippo punatulkku keltasirkkuKaikista muista lajeista kerätään periaatteessa kaikki havainnot koko RSLH:n alueelta. Tämä luettelo on tosin vain suuntaa antava, sillä leutoina talvina ei ole tarkoitus kerätä esimerkiksi kaikkia kyhmyjoutsen- tai lokkihavaintoja.
Keväthavainnot 01.03 – 31.05Syyshavainnot 01.08 – 30.11
Muuttokausien ajalta kerätään fenologisia havaintoja kaikista muuttolinnuista, kuten havaintoja ensimuuttajista, päämuutoista, kertymistä ja viimeisistä muuttajista. Lisäksi kerätään arktikahavainnot kaikista lajeista, kuten kuikista, kahlaajista, vesilinnuista ja kihuista.
Seuraavista lajeista kerätään kaikki pesintään viittaavat havainnot koko RSLH:n alueelta.Kyseiset havainnot eivät siis välttämättä ole kesällä tehtyjä, vaan lista kattaa läpi vuoden tehdyt pesintään viittaavat havainnot. Näin ollen keväthavaintoja kerätään kaikista niistä lajeista, jotka saapuvat reviirilleen jo keväällä, kuten harmaahaikara, merikotka, pyrstötiainen ja kangaskiuru.kaakkuri kuikkahärkälintu mustakurkku-uikku kanadanhanhi merimetso harmaahaikara joutsen jouhisorsa heinätavi lapasotka uivelokaikki päiväpetolinnuttylli kapustarinta suokukko liro räyskä (pesimäpaikat)merikihu (pesimäpaikat)lokkien ja tiirojen suopesinnät kaikki pöllötkangaskiuru törmäpääsky (pesimäpaikat)keltavästäräkki peukaloinen pyrstötiainen isolepinkäinen järripeippo urpiainenpeltosirkku
Lisäksi kerätään tietenkin kaikki sellaiset pesimäaikaiset havainnot sellaisista lajeista, jotka eivät Rauman seudun Lintuatlaksen mukaan pesi säännöllisesti RSLH:n alueella, esimerkiksi alli, ruokki, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo, tilhi ja mustavaris.
Seuraavista lajeista kerätään kaikki havainnot koko vuodelta.Lajilista 1.a koko RSLH:n alue:amerikanjääkuikka/jääkuikka pikku-uikku kaulushaikara kattohaikara pikkujoutsen tundrahanhi lyhytnokkahanhivalkoposkihanhi sepelhanhi ristisorsa harmaasorsa kyhmyhaahka (ad jp k) allihaahka maakotka muuttohaukka riekko metso peltopyy viiriäinen (soidinääntelevät) luhtakana luhtahuitti ruisrääkkä liejukana keräkurmitsa isosirri pulmussirripikkusirri (kevät)kuovisirri merisirri suosirri (schinzii) jänkäsirriäinen heinäkurppa mustapyrstökuiri vesipääsky pikkulokki isolokki pikkutiira mustatiira (jp) etelänkiisla turkinkyyhky turturikyyhky tunturipöllö hiiripöllö lapinpöllö kehrääjäkuningaskalastaja harjalintu harmaapäätikkapikkutikka pohjantikka tunturikiurulapinkirvinen (kevät)koskikara mustaleppälintu sepelrastas pensassirkkalintu viitasirkkalintu viitakerttunen luhtakerttunenrastaskerttunen kirjokerttu idänuunilintu pikkusieppo viiksitimali pähkinänakkeli kuhankeittäjä pähkinähakki pikkuvarpunen vuorihemppo tundraurpiainen kirjosiipikäpylintu taviokuurna nokkavarpunen pohjansirkku lyhenteet jp=juhlapukuinen ad=aikuinen k=koirasLajilista 1.b Vain sisämaa:merimetso merihanhi kyhmyjoutsen haahka meriharakka karikukko punajalkaviklo merikihu räyskä lapintiira merilokki ruokki riskilä luotokirvinen rytikerttunen kultarintaSisämaa-käsitteellä ei ole selviä maantieteellisiä rajoja. Esimerkiksi kyhmyjoutsen Syväraumassa ei ole sisämaahavainto, mutta ruokki samassa paikassa on.
