Lintuillan aiheena vuoden lintu, selkälokki. Puhujana ja kuvaesityksen pitäjänä Raimo Sundelin.
BirdLife Suomi valitsee lähes joka vuosi vuoden linnun. Vuoden linnut ovat yleensä vähentyneitä, harvalukuisia ja esiintymiseltään vajavaisesti tunnettuja lajeja. Vuoden linnusta kerätään havaintoja tehostetusti, ja vuoden tavoitteena voi olla esimerkiksi lajin pesimäkannan suuruuden selvittäminen.
Lintuilta järjestetään Kuovin nuorisotalolla, jonka löydät Prisman takaa osoitteesta Kuovinkuja 4, Rauma.
Tervetuloa!
Kuva: Raimo Sundelin
Syksystä 2019 alkaen yhdistyksen Lintuillat siirtyvä pidettäväksi Kuovin nuorisotalolla osoitteessa Kuovinkuja 4, Rauma! Tervetuloa nauttimaan paikallisten ja vierailevien lintukuvaajien kuvaesityksistä ja muista mielenkiintoisista lintuharrastusaiheista!
Syksyn 2019 Lintuiltojen ohjelma:
6.10. Lintuilta klo 18. Kim Kuntze: Jurmon lintuasema, neljän vuodenajan retkikohde.
3.11. Lintuilta ja sääntömääräinen syyskokous klo 18. Ari Ahlfors: Islannin lintuja.
1.12. Lintuilta klo 18. Raimo Sundelin: Kvartaaliraportti mereltä.
Kaikki kiinnostuneet tervetuloa Kuovin nuorisotalolle! Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.
Kuovin nuorisotalo kartalla (Google Maps)
Sääntömääräinen syyskokous pidetään yhdistyksen perustamisen 17-vuotispäivänä 4.11.2018 klo 18 alkaen Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Kokouksessa valitaan uudet toimihenkilöt sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja taloussuunnitelma alkavalle vuodelle. Jos haluat jonkin asian kokouksen käsiteltäväksi, ilmoita asiasta hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta! Otamme vastaan myös ehdotuksia uusiksi hallituksen jäseniksi!
Kokousesitelmänä kuulemme Luonnontieteellisen keskusmuseon satelliittiseurantahankkeesta, jolla on selvitetty erään uhanalaisen pesimälajimme seikkailuja pitkillä muuttomatkoillaan. Tervetuloa kuulemaan Ari-Pekka Auvisen esitelmää aiheenaan ”Arosuohaukka tuli kotikulmille – valloittaako vieras kaakosta Suomen?”. Voit tutustua aiheeseen jo etukäteen täällä: https://www.luomus.fi/fi/arosuohaukat
Tervetuloa kaikki kiinnostuneet, tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Luonnonvaraisten eläinten hoito loukkaantumistapauksissa
LUE TÄMÄ ARTIKKELI ENNEN HOITOON OTTAMISTA!
Lain mukaan ihmisellä on velvollisuus auttaa luonnonvaraista eläintä, joka on jostain syystä avuttomassa tilassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että aina villieläin ei tarvitse ihmisen apua, vaikka ensi silmäykseltä vaikuttaa avuttomalta. Esimerkiksi monet linnunpoikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä ja vaikuttavat siksi avuttomilta. Niitä ei kuitenkaan tule ottaa ihmisen hoiviin, ja laki myös kieltää luonnonvaraisten eläinten pitämisen elätteinä. Muista myös, että kaikki linnunpesät asukkeineen ovat rauhoitettuja 10.3.–30.7. välisenä pesimäaikana. Linnunpesillä saavat vierailla vain rengastusluvan tai muun poikkeusluvan omaavat henkilöt, mutta muuten linnunpesät tulee jättää rauhaan.
Miten toimia jos löydän loukkaantuneen linnun?
Ohesta löydät listan kysymyksistä, joita on hyvä pohtia mahdollisesti loukkaantuneen tai sairaan linnun avuntarvetta arvioidessaan. Usein vastaus selviää tarkkailemalla lintua jonkin aikaa, ja joskus myös linnun lajin määrittäminen voi auttaa seuraavan askeleen ottamisessa.
1. ARVIOI LINNUN TILA
Onko lintu vain pökertynyt? Ikkunaa päin lentämisestä hengissä selvinnyt lintu voi olla pökerryksissä eikä siksi lähde pakoon lähestyvää ihmistä. Jos et huomaa linnussa ilmeisiä vammoja (katso kohta ”Onko linnun siipi murtunut?”), voit siirtää sen varovasti tiheän pensaan alle tai muuhun suojaisaan paikkaan näkösuojaan pedoilta ja jättää sen toipumaan kaikessa rauhassa. Jos on pakkassää, linnun voi ottaa pariksi tunniksi sisätiloihin pimeään pahvilaatikkoon lepäämään ennen vapauttamista. Hoitoon ottamista tulee kuitenkin aina välttää.
Onko kyseessä lentokyvytön poikanen? Jos on, ei sillä yleensä ole mitään hätää. Poikanen voi olla vielä osin untuvikkoasussa ja siksi ”sairaan” näköinen. Monien lajien, esimerkiksi rastaiden, poikaset lähtevät pesästä vielä lentotaidottomina. Emot ruokkivat niitä maahan, mutta et välttämättä huomaa emon läsnäoloa. Jos poikanen on vaarallisessa paikassa esim. ajotiellä, nosta se tien sivuun. Linnut, toisin kuin nisäkkäät eivät reagoi ihmisen hajuun, joten poikasen koskettaminen ei haittaa. Älä koskaan ota linnunpoikasta hoitoon, vaan anna emojen huolehtia siitä.
Onko lintu paikassa, josta se ei pääse pois? Mikäli lintu on maassa, yritä saada heitettyä kevyt kangas sen päälle. Tämän jälkeen kiedo lintu kankaaseen ja kanna se lähimpään paikkaan, jossa se pääsee siivilleen. Jos lintu on päässyt sisätiloihin, peitä ikkunat törmäysten ehkäisemiseksi, sammuta valot ja avaa yksi ikkuna tai ovi. Lintu pyrkii valoa kohti ja voi lentää itse ulos.
Onko linnun siipi murtunut? Murtunut siipi on usein luonnottomassa asennossa, esim. roikkuu sivulla, ja sulat voivat olla epäjärjestyksessä ja risaiset. Huomaa kuitenkin, että jotkin lajit, kuten monet kahlaajat ja rastaat, voivat myös teeskennellä siipirikkoa saadakseen huomiosi kiinnitettyä pois lähellä olevasta pesästä tai poikasesta. Tällöin paikalta tulee poistua, jotta pesintä ei häiriinny. Jos olet lintua jonkin aikaa tarkkailtuasi varma, että lintu ei pääse lentoon, ota lintu kiinni kankaan avulla edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla.
2. TARKASTA LINNUN LAJI
Jos lintu on tervapääsky ja vaikuttaa muuten terveeltä, heitä se ilmaan tai vie esim. jonkin rakennuksen katolle ja heitä sieltä. Terve tervapääsky pääsee näin lentoon. Jos maahan joutunut nuori tervapääsky tai muu linnunpoikanen on kovin nuutunut ja voimaton, voit yrittää virkistää sitä muutamalla pisaralla sokerivettä tai väljähtynyttä kolajuomaa. Linnun juottaminen onnistuu parhaiten koskettamalla nestepisaralla linnun nokanpieltä, jolloin nestettä imeytyy suuhun ja lintu voi niellä sen itse – etenkään pienen linnun nokkaa ei tule yrittää avata väkipakolla.
Jos lintu on rauhoittamaton eikä ole pesimäaika, tulee hoitoon ottamista välttää. Etenkin jos linnun siipi on murtunut, rauhoittamattomien lintujen osalta lopettaminen on aina armeliain ja vähiten kärsimystä aiheuttava ratkaisu, sillä siipimurtuma on hyvin kivulias, eikä lintua saada hoidettua niin, että se voisi selvitä luonnossa. Tarvittaessa voit lopettaa rauhoittamattoman linnun myös itse voimakkaalla iskulla päähän tai niskan murtamalla. Rauhoittamattomia lajeja ovat harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas, varis ja harakka. Nekin ovat rauhoitettuja pesimäaikana 10.3. – 31.7.
Jos lintu on rauhoitettu tai on pesimäaika, pyydä eläinlääkäriä arvioimaan tilanne. Eläinlääkäri voi lopettaa eläimen tai antaa sen lopettamiseksi luvan. Jos laji ei ole uhanalainen tai harvinainen, voit ilmeisissä tapauksissa (esim. avomurtuma) tehdä lopetuspäätöksen itsekin, mutta jos olet epävarma, kysy neuvoa. Eläinlääkärin hoidossa harvinainen laji voidaan joskus hoitaa siten, että se pärjää lintutarhassa.
3. HUOMIOI TARTUNTARISKI
Vuodenajasta riippumatta on hyvä ottaa huomioon sairaiden lintujen levittämät taudit. Talvella taudit voivat levitä helposti ruokintapaikoilla. Jos havaitset sairaan oloisia lintuja talviruokinnalla, on syytä pestä ja desinfoida ruokintalaitteet ja siivota ruokinnan alta ruoantähteet, tai vaihtaa välillä ruokinnan sijaintia. Huomioi loukkaantuneita tai kuolleita lintuja käsitellessäsi seuraavat asiat:
Onko lintu sairaan oloinen? Kuumeinen lintu kyhjöttää paikallaan höyhenet pörrössä ja saattaa reagoida laiskasti ympäristöönsä. Lopeta tai pyydä joku lopettamaan sairas rauhoittamaton lintu.
Onko linnulla kasvaimia? Talitiaisilla ja joillain muilla lajeilla esiintyvät virustaudeista (esim. avipox) johtuvat kasvannaiset päässä tai jaloissa eivät ole hoidettavissa. Lintua ei kannata yrittää ottaa kiinni. Jos se ei enää jaksa lentää ja saat sen helposti kiinni, sen voi lopettaa.
Huolehdi käsihygieniasta käsiteltyäsi sairaita tai kuolleita eläimiä. Kulttuuriympäristön paikkalinnuilla (esim. kesykyyhky eli pulu ja varpunen) esiintyy salmonellaa ja osa salmonellalajeista voi tarttua myös ihmiseen. Lintuinfluenssaa esiintyy lähinnä vesilinnuilla tai niitä syövällä merikotkalla, vain harvoin maalinnuilla.
4. ILMOITA RENGASTETUSTA LINNUSTA
Jos löytämälläsi linnulla on jalassaan rengas, ilmoita siitä Rengastustoimistoon. Kirjaa muistiin renkaan numero, linnun laji sekä mahdollisimman tarkka löytäpaikka ja -aika. Myös muut linnun tilaa kuvaavat tiedot, kuten ”lentänyt päin ikkunaa/autoa/tms” tai ”löytynyt kuolleena, kuolinsyy tuntematon” ovat hyödyllisiä. Myös jos rengastettu lintu virkoaa esim. sokerivedellä ja parin tunnin levolla pimeässä paikassa, on tiedot tärkeää ilmoittaa rengastustoimistoon kommentilla ”lintu vapautettu”. Yhteystiedot ja linkin löytölomakkeeseen löydät alempaa.
Lisätietoja ja neuvontaa
Jos epäilet, että linnulla on ihmiseen tarttuva sairaus tai se on joutunut tahallisen rikoksen kohteeksi, toimita kuollut lintu kunnaneläinlääkärille tai suoraan Eviraan. Rauhoitetun linnun osalta pyydä neuvoja eläinlääkäriltä, eläinsuojeluvalvojalta, tms. Tarkista kuntasi kunnaneläinlääkärin yhteystiedot kunnan omilta sivuilta tai ympäristöterveydenhuollosta. Myös Evira ylläpitää listaa eläinlääkärien yhteystiedoista.
Loukkaantuneen linnun löydettyäsi voit olla yhteydessä seuraaviin tahoihin. Lisäksi jos löytämälläsi linnulla on jalassaan rengas, ilmoita siitä Rengastustoimistoon.
Satakunta: eläinsuojeluneuvoja Petri Grönroos, puh.040 412 3750 p.gronroos@gmail.com
Rauman seutu: EHY:n yhteyshenkilö Ilona Hankonen, puh. 044 278 7430 ilona.hankonen@dnainternet.net
Kunnaneläinlääkärit: Tarkista oman kuntasi kunnaneläinlääkärin yhteystiedot kunnan omilta sivuilta, ympäristöterveydenhuollosta. Myös Eviran kotisivuilta löytyy lista eläinlääkärien yhteystiedoista: www.evira.f/elaimet/elainlaakaripalvelut/
Rengastetut linnut: Ilmoita löytämästäsi rengastetusta linnusta (elävä tai kuollut) Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolle: http://loydos.luomus.f/forms/rengasloyto
Lisätietoja lintujen lainsuojasta mm: www.birdlife.f/suojelu/vaikuttaminen/rauhoitussaannokset/8
BirdLifen Vuoden lintu 2014 on kansallislintumme laulujoutsen (Cygnus cygnus). Viimeksi lajin kantaa selvitettiin vuonna 2004, jolloin Suomessa pesi 4 600–6 000 laulujoutsenparia (Linnut 3/2006: 15–16). Tämänhetkinen kannanarvio on noin 10 000 paria, mutta arviota on tarkoitus tarkentaa tämän vuoden uusintakartoituksella. Samalla saadaan tietoa laulujoutsenkannan viimeaikaisesta kasvunopeudesta eri puolilla maata.
Tietoa Vuoden linnusta kokoavat alueelliset jäsenyhdistykset ja jokainen lintuharrastaja voi osallistua kirjaamalla laulujoutsenhavaintonsa Tiira-havaintotietokantaan. Erityisen arvokkaita ovat pesimäaikaiset ja poikuehavainnot, jotka olisi suotavaa kirjata mahdollisimman tarkasti (linnun tarkka paikka ja yksilömäärä). Kuitenkin myös havainnot pesimättömistä linnuista ovat tärkeitä kannanarviota laadittaessa – kaikki laulujoutsenhavainnot siis Tiiraan!
Rauman seudulla jokaiselle alueen järvelle olisi tarkoitus löytää vastuuhenkilö tarkistamaan järven tilanne. Ilmoittautumiset ottaa vastaan RSLH:n laulujoutsenvastaava Seppo Kivislahti, 044 996 1365. Jos mieleesi tulee hyviä ideoita laskennan sujuvoittamiseksi tai halua hoitaa esimerkiksi tietyn kunnan/alueen laskenta tai laskennan vastuu, niin kaikki asiaan liittyvä on tervetullutta.
Lisätietoa: http://www.birdlife.fi/vuodenlintu/
Kiinnostaisiko sinua olla mukana vaikuttamassa RSLH:n tapahtumien onnistumiseen?
Yhdistykselle on perustettu aktiivit-sähköpostilista. Lista on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat osallistua aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Mikäli sinua kiinnostaa toimia oppaana, osallistua talkoisiin tai vaikkapa keittää kahvia yhdistyksen tapahtumissa, liity listalle ja saat ajankohtaista tietoa tulevista tapahtumista! Listalle voit liittyä lähettämällä sähköpostia puheenjohtajalle rslh(at)birdlife.fi.
2024
To 7.3. klo 18:30 Pöllöilta etänä Teamsissa ja mahdollisuuksien mukaan retki maastossa. Ilta on kaksiosainen; aluksi perehdymme pöllöjen tunnistamiseen Petri Varjosen etäluennolla Teamsissä klo 18:30-20:00. Keliolosuhteiden salliessa RSLH järjestää luennon perään myös pöllöretken. Teams-linkki ja lisätietoja retkestä artikkelissa. Tapahtuma on yhteinen Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa.
Su 3.3.2024 klo 18 kevätkokous ja lintuilta Kuovin nuorisotalolla. Kokouksen jälkeen lintuillan teemana oli ajankohtaiset atlashavainnot. Tilaisuuden alusti etäyhteydellä BirdLife Suomen atlasvastaava Aapo Salmela ja Rauman seudun tilannetta ja tarpeita esitteli RSLH ry:n atlasvastaava Seppo Kivislahti.
2023
Su 10.12. klo 17 Lintuilta ja klo 18 syyskokous Kuovin nuorisotalolla (Kuovinkuja 4, Rauma). Lisäksi ennen tilaisuutta klo 16:30 alkaen Kuovin parkki-/piha-alueella kuluvan talven ensimmäinen siemenjako ennakkotilaajille. Tervetuloa!
Ke 6.12. klo 8-16 Itsenäisyyspäivän kisa. Osallistu leikkimieliseen lintukisaan yksin tai 2-4 hengen joukkueella! Kisan purkutilaisuus on Kuovin nuorisotalolla (Kuovinkuja 4) kello 17.00 alkaen. Lisätietoja: https://rslh.fi/miten-harrastuksen-alkuun/kisat/ tai kisatoimikunnalta wallin( at )dnainternet.net
Su 29.10. klo 18 Lintuilta Kuovin nuorisotalolla. Illan aiheena on Otajärvi ja sen mahdollinen uusi lintutorni. Tilaisuuden vetäjänä toimii Petri Varjonen. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
La 6.5. klo 9-10.15 Linturetki Fåfängassa. Lönnströmin taidemuseo järjestää yhteistyössä Rauman Seudun Lintuharrastajien kanssa maksuttoman linturetken Fåfängan Kelluvalle saarelle lauantaina 6.5 kello 9.00–10.15. Opastus alkaa Merskan (Merikylpylän) saunalta (Suvitie 4). Retken aikana kuljetaan reitti Fåfängan niemessä museon yleisötyöntekijän ja RSLH:n retkikummien kanssa. Tervetuloa!
La 6.5. klo 5-13 Tornien taisto. BirdLife Suomen leikkimielinen kilpailu, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa (klo 5–13). Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi, ja osallistumismaksuilla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Yleisö toivotetaan tervetulleiksi torneille! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.birdlife.fi/tornientaisto
Ke 19.4. klo 18 Yhdistyksen kevätkokous Kuovin nuorisotalolla. Rauman Seudun Lintuharrastajat ry kutsuu jäsenensä ja muut kiinnostuneet yhdistyksen kevätkokoukseen ke 19.4.2023 klo 18:00 Kuovin nuorisotalolle (Kuovinkuja 4, Rauma). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eikä sen yhteydessä ole luentoa tai esitystä. Kokous järjestetään ainoastaan paikan päällä ilman etäyhteyttä. Tervetuloa vaikuttamaan, keskustelemaan ja tutustumaan yhdistyksen toimintaan!
Ti 11.4. klo 16-19 Kiikari- ja kaukoputkiesittely. Foto Fennica järjestää yhdessä RSLH:n kanssa kiikari- ja kaukoputkiesittelyn pääsiäisen jälkeen tiistaina 11.4. Paikka on sama kuin aiemminkin eli Maanpäännokan venelaitureilla (Laiturintie 93). Tervetuloa testaamaan ja vertailemaan optiikkaa asiantuntijan opastuksella.
Su 2.4. klo 18 Lintuilta Kuovin nuorisotalolla. Kevään teemailtojen viimeisessä osassa tutustutaan Porin seudun hyviin lintupaikkoihin. Virtuaaliretken oppaana on Johanna Inomaa Porin Lintutieteellisestä yhdistyksestä. RSLH:n lintuiltojen sarja on osa Birdlife Suomen 50-vuotisjuhlavuoden yhdistyskohtaisia tapahtumia. Lintuillat ovat ilmaisia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!
Su 5.3. klo 18 Lintuilta Kuovin nuorisotalolla. Tässä teemasarjan toisessa osassa virtuaaliretkeilemme oman yhdistyksemme alueella Pyhärannasta Eurajoelle, ja vierailemme niin tutuilla kuin vähemmän retkeillyilläkin lintupaikoilla. Mukana ovat alueen monimuotoisimpien lintuvesien ääreltä löytyvät lintutornit, parhaat hanhipellot ja viimeiset erämaat sekä saariston helmet. Osallistujat toivottaa tervetulleeksi nojatuoliretken lintuopas Tarja Pajari. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja mahdollisuus ostaa yhdistyksen hihamerkkejä ja logotarroja.
Su 5.2. klo 18 Lintuilta Kuovin nuorisotalolla aloittaa kevään lintuiltojen sarjan, jonka teemana ovat linturetkikohteet Rauman seudulla ja lähialueilla. Tässä ensimmäisessä osassa esitellään etelänaapurimme Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen alueen linturetkikohteita Vakka-Suomen hanhipelloilta Mynämäen, Taivassalon ja Raision reheville merenlahdille. Nojatuoliretken lintuoppaina toimivat Petri Varjonen ja Tarja Pajari. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
La 28.1. klo 11-13 Opastettu Pihabongaus Seminaarin puutarhalla (Satamakatu 5, Rauma). Tervetuloa tarkkailemaan talvilintuja yhdistyksen ruokinnalle yhdessä lintuoppaiden kanssa! Osallistu tapahtumaan myös omalla kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla 28.-29.1. kirjaamalla tunnin aikana havaitut lajit ja yksilömäärät muistiin. Ilmoita havaintosi osoitteesta www.pihabongaus.fi löytyvällä verkkolomakkeella.
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
Kiljuhanhi, Anser erythropus04 – 05.04.2005 Eurajoki Auvi, 1 p (Tapio Virkku sekä Esko ja Tarja Roström ym.)
Lumihanhi, Anser caerulescens04.04.1991 Pyhäranta Rihtniemi, 1 m N (Hannu Klemola, Rurik Baarman, Rolf Karlsson, Jarmo Saarnio, Tapani Santamaa ja Veli Puputti)Mandariinisorsa, Aix galericulata11.04.1990 Rauma Äyhönjärvi, 1 p (P Nora, Markku Santamaa, Hannu Yli-Kauhaluoma)Amerikantavi, Anas carolinensis23 – 24.04.2009 Rauma Kodisjoki Otajärvi, 1/ p (Löytäjä ilmeisesti Timo Boman ym.)
Punapäänarsku, Netta rufina13.07.1977 Lappi Narvijärvi, 1/ p ad (Jari Rautavuori, Tapani Raitanen)
Pilkkaniska, Melanitta perspicillata06.05.1989 Pyhäranta Rihtniemi, 1/ ad pilkkasiipi parvessa NE (Hannu Virtanen, Jarmo Komi, Jukka Sillanpää, Tapani Santamaa, Markku Santamaa ym.)Tätä edellinen Varsinais-Suomen havainto oli vuodelta 1916 !08.06.2002 Pyhäranta Rihtniemi, +2kv koiras S (Markku Santamaa, Jukka Sillanpää, Tom Lindbom ja Juha Salminen)
Riekko, Lagopus lagopus1930 – 1940 Varsinais-Suomen Linnut kirjan mukaan yleinen Pyhärannan alueella1950 – 1960 Rauman saaristo, Louttu, x p (G.O.Merikoski)14.08.1972 Rauma saaristo, Kylmäsantakari – Pirttilouttu, 1 p (Raimo Sundelin, Henrik Rantanen, ym.)26.04.1980 Eurajoki Lastensuo, 1 p (Jyri Mäki-Jaakkola, Juha Wallin ja Raimo Wallin)
Viiriäinen, Coturnix coturnix29.06.1969 Pyhäranta Nihtiö, 1 ä (Virtanen H)29.05.-22.06.1983 Pyhäranta Polttila, 1 (Muurinen V)10.06.1995 Kodisjoki kk, 1 Ä (Pekka Alho ja Jorma Salo)05.07 – 07.08.1997 Rauma Vasarainen, 1 Ä (Hannu Helleaho, Tapani Santamaa ym.)06.06.1998 Eurajoki Verkkokari, 1 Ä (Jyri Mäki-Jaakkola ym.)01 – 06.06.2000 Rauma Unaja, 1 Ä (Esa Helander ym.)11 – 12.06.2000 Lappi Mäentaka, 1 Ä (Sami Luoma)31.05.2001 Rauma Uotila, 1 Ä (Paavo Klytseroff)02.07 – 12.08.2001 Rauma Lappi, Kuolimaa, 2 Ä (Sami Luoma, Titta Raatikainen, J.Mäkinen)23.07.2001 Rauma Lappi, Mäentaka, 1 Ä (Sami Luoma)28.07.2001 Rauma Lappi, Kouklonkulma, 1 Ä (Juha Heino)11.06 – 25.06.2002 Rauma Soukainen, 2 Ä (Ville Vasko, Kaarina Kettunen ja Markku Santamaa)23.06.2002 Eurajoki Kaukomäki, 1 Ä (Pertti Kalinainen)08 – 10.08.2004 Eurajoki Kaukomäki, 2 Ä (Tapio Kaisla)09.06.2005 Eurajoki keskusta, 1 Ä (Esko Gustafsson)09.06.2005 Kodisjoki kk, 1 Ä (Esko gustafsson)11.06.2005 Rauma Kulamaa, 1 Ä (Juha Saanio ja Esa Helander)05 – 10.08.2006 Eurajoki Maade, 1 p (Jyri Mäki-Jaakkola)09 – 24.06.2007 Rauma Kodisjoki, 1 p Än (useat)01.06 – 08.07.2008 Pyhäranta Rohdainen, 1 p Ä (useat)Amerikanjääkuikka, Gavia immer06.11.1999 Pyhäranta Rihtniemi, 1p (Jukka Sillanpää ja Markku Santamaa)27.10.2004 Pyhäranta Rihtniemi, 1 juv/tp S (Hannu Klemola ja Ari Kuusela)15.05.2005 Rauma Kylmäpihlaja, 1 jp p-> N (RSLH:n retkiporukka)Jääkuikka, Gavia adamsii17.05.1990 Pyhäranta Rihtniemi, 1 ad N (Pekka Alho, Tapani Veistola)10.12.1994 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv paikallisena liikkuen tornin edustalta aina kylän sataman edustalle (Pekka Alho, Jukka Sillanpää, Tom Lindbom ym.)13.03.1995 Pyhäranta Rihtniemi, 1 tp S (Tapani Santamaa)11.11.1995 Pyhäranta Rihtniemi, 1p tp (Timo Elovaara, B.Grönholm, Petri Helminen ja Jukka Sillanpää)04.10.1998 Pyhäranta Rihtniemi, 1 jp S klo. 09.40 (Jukka Sillanpää, Tom Lindbom, Tapani Santamaa ja Markku Santamaa)24.10.1998 Rauma Nurmes, 2 juv/subad/tp SW (Hannu Huhtinen, Arno Lipsanen ja Rasmus Mäki)15.05.1999 Rauma Nurmes, 1 pep N (Hannu Huhtinen, Rasmus Mäki ym.)02.01.2001 Pyhäranta Rihtniemi, 1 ilm. 2kv (Markus Tuomi Jouko Vuokko ym.)10.11.2001 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv/tp (Hannu Kormano, Paavo Liimatta, Aarno Liimatta, Jukka Sillanpää, Markku ja Tapani Santamaa, Jukka Sillanpää, Juha Salminen ym.)26.03.2002 Pyhäranta Rihtniemi, 1 juv/tp (Pekka Alho, Rami Lindroos, Tapani Santamaa, Totti Toiskallio)26.04.2002 Rauma Kylmäpihlaja, 1 tp N (Jorma Tenovuo)07.11.2003 Pyhäranta Rihtniemi kalasatama, 1 (Jorma Knaapi, Pekka Alho, Leena Laitinen, Osmo Lamminen ym.)15.11.2003 Pyhäranta Rihtniemi kalasatama, 2p 1kv (Jukka Sillanpää, Harri Salo, Markku Santamaa, Tapani Santamaa ym.) Yksi linnuista oli vielä 23.11 paikalla.03.12.2004 Pyhäranta Rihtniemi, 1 juv/tp S (Tarmo Nurmi ja Mauno Mäntylä)18.10.2005 Pyhäranta Rihtniemi, 1 jp WSW (Jouni Karppinen) Kaavake teon alla!18.10.2005 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv S (Jouni Karppinen ja Jukka Hovila) Kaavake teon alla!03.05.2007 Pyhäranta Rihtniemi, torni, 1m jp (Juha Wallin)05.07.2008 Pyhäranta Rihtniemi, torni, 1p, nous jp (Esko Roström, Tarja Roström)Pikku-uikku, Tachybaptus ruficollis26.01 – 01.02.1986 Eurajoki Olkiluoto, 1 p (Tapio Sarlund ja Raimo Sundelin)15.03 – 22.03.1986 Eurajoki Olkiluoto 1 tp (A.J.Lind,J.Peltomäki,T.Lilja ym.)07.03 – 05.04.1987 Eurajoki Olkiluoto, 1 p (Tapio Sarlund, Seppo Lindfors ym.)27.10.1991 Eurajoki Verkkokari, 1 p tp (Veli, Esa ja Alpo Puputti)25.01.1992 Eurajoki Vanhakartano, 1 p tp (Mauno Mäntylä)07.11 – 08.01.1993 Pyhäranta Rihtniemi, 1 p lintu kylän satamassa ja ympäristössä (Jukka Sillanpää, William Velmala ym.)12.01 – 30.01.1993 Eurajoki Vanhakartano, 1 p (Mauno Mäntylä ym.)28.12.1995 Eurajoki Eurajoki, 1 p (Jarmo ja Rauli Holm)15.04.1996 Eurajoki, 1 p, (Havannoitsija?????)28.02.1997 Eurajoki Olkiluoto, 1 p (Puputti Veli)28.12.1997 – 01.01.1998 Rauma satama, 1 p tp (Veli Puputti, Tapani Santamaa, Markku Santamaa, Juhani Santamaa)02.01 – 15.03.1998 Eurajoki Olkiluoto, 2 p (useat)22.01.1998 Rauma satama, 2 p (Tapani Santamaa, Veli Puputti, Matti Vastiala ym.)28.01 – 14.02.1999 Eurajoki Olkiluoto, 1 p (useat)21.11.1999 Pyhäranta Rihtniemi, 1 p (Hannu Kormano, Rauli Lumio)03.01 – 02.04.2000 Eurajoki Olkiluoto, 2 p (useat)04.01 – 23.03.2001 Eurajoki Olkiluoto, 1 p (useat)16.11.2002 Rauma satama, 1 p (Veli Puputti ym.)08 – 12.10.2004 Rauma Ruonajärvi, 1 p (Mauno Mäntylä ym.)25.11 – 13.12.2004 Rauma kanaali, 1 p (Raimo Sundelin ym.)11 – 15.10.2005 Pyhäranta Rohdainen, 1 p (Jarmo Pirhonen)13.03.2007 Eurajoki Olkiluoto, 1p (Jukka Nuotio)08.10.2007 Rauma Poroholma, 1 p (Juha Salminen)23.01 – 01.03.2008 Eurajoki Olkiluoto, 2 p tp (Veli Puputti, Jouko Vuokko, Tapio Virkku, Juha Wallin, Juha Salminen, Timo Trogen)28.02 – 01.03.2008 Rauma Petäjäs, 1 p (Tapani Santamaa, Tapio Virkku, Risto Waltari, Juha Salminen, Eija-Liisa Waltari, Kalle Haapala ym.)10.01 – 26.03.2009 Eurajoki Olkiluoto, 6 p tp (Veli Puputti, Juha Saarnio, Esa Helander, Tapio Virkku, Juha Wallin, Juha Salminen, Timo Trogen, Kalle Haapala, Aapo Kangas, Markku Santamaa)Suula, Morus bassanus22.03.1990 Pyhäranta Rihtniemi, 1 ad S (Hannu Yli-Kauhaluoma). 21. havainto Suomesta ja kolmas Varsinais-Suomesta.Karimetso, Phalacrocorax aristotelis10.05.1997 Pyhäranta Rihtniemi, 1 esiaikuinen N (Pekka Alho, Tom Lindbom, Markku Santamaa ja Tapani Santamaa ym.)Viides havainto Suomesta! Kyseinen havainto on ensimmäinen havainto karimetsosta Pohjanlahdelta.
Jalohaikara, Egretta alba10.05.1975 Rauma Unajanlahti, 1 p (Seppo Kotiranta)16.06.1990 Rauma Unaja, 1 SW (Kari Toivonen, ilmoitti Hannu Helleaho)20.09.1996 Rauma keskusta, 1 SW (Veli ja Jaana Puputti)
Mustahaikara, Ciconia nigra22.04.1998 Eurajoki Verkkokari, 1 p (Reijo Heikkinen, Päivi Ridell-Heikkinen, Seppo Kivislahti, Elina Virtanen ja Jari Virtanen)
Kattohaikara, Ciconia ciconia05.06.1989 Pyhäranta Varhonkylä, 1 p (Markku Santamaa ja Vesa Muurinen)13.06.1994 Eurajoki keskusta, 2 N (Janne Lampolahti)21.06.1994 Eurajoki keskusta, 2 N (1a) (Sami Luoma, Janne Lampolahti)17.05.1996 Eurajoki Lapijoki, 6 m N (Timo Trogen)18.05.2000 Eurajoki Verkkokari, 1 N (Raimo Andelin)12.04.2001 Rauma Samppunen, 1 W (T Salonen)13.05.2001 Rauma Uotila, 1 S (Paavo Klytseroff)23.04.2004 Kodisjoki keskusta, 1 p (Meri Valo)09.05.2004 Eurajoki Kainu, 1 p (maallikkohavainto)12.05.2004 Eurajoki Linnamaa, 1 W (Pentti Uusitorppa)08 – 09.05.2006 08.05 Eurajoki Kurkkarinsalmi – 09.05 Eurajoki Lavila, 1 p -> kiert. (Paula Kangas, Juha Saarnio)11.05.2007 Eurajoki Maade, 1 NE -> SW (Jyri Mäki-Jaakkola)12.05.2007 Pyhäranta Ihode, 1 p (Markku Maikola)16.08.2007 Rauma Nousiaisen saari, 1 p (Jari Peltonen)
Pronssi-iibis, Plegadis falcinellus07.10.1995 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 m N (Pekka Alho, Jukka Sillanpää, Tom Lindbom ja Petri Helminen). Suomen viides havainto kautta aikojen! (RK tulkitsi linnun kuuluneen samana vuonna Lumijoella havaittuun suurparveen). Varsinais-Suomen toinen havainto, ensimmäinen 1830-luvulla 2 yksilöä Kaarinan Kuusistossa!Haarahaukka, Milvus migrans20.04.1961 Rauma, (M Rautkari)16.04.1990 Pyhäranta Rohdainen, 1 SE (Hannu Virtanen)16.04.1990 Pyhäranta Rihtniemi, 1 m N kärjessä (Pekka Alho, Tom Lindbom ja Jyrki Normaja). Kyseessä on varmaan sama lintu edellisen havainnon kanssa.24.05.1993 Rauma Vermuntila, 1 p (Harri Päivärinta, Raimo Heinonen)15.05.1993 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 m N (Markku Santamaa ja Tapani Santamaa)05.09.2000 Lappi Kuolimaa Kuoklonkulma, 1-kv p (Juha Heino ja Sami Luoma)03.08.2005 Pyhäranta Rohdainen, 1 S (Kari Salonen, Juhani Salmi ja Ville-Pekka Räihä)Arosuohaukka, Circus macrourus31.08.1996 Pyhäranta Rihtniemi, 1/ ad p Santamatalalla (ns. Kolmiosaari), lintu jatkoi hetken kuluttua matkaa etelään (Tom Lindbom, Jukka Sillanpää, Markku Santamaa ja Tapani Santamaa)01.09.2001 Pyhäranta Rihtniemi, 1 nuori putosi hetkeksi paikalliseksi rantakiville (Markku ja Tapani Santamaa, Jukka Sillanpää ja Juha Salminen, ym.)04.09.2001 Lappi Kuolimaa, 1 1-kv p (Sami Luoma ja Titta Raatikainen)
Niittysuohaukka, Circus pygargus29.08.1996 Eurajoki Verkkokari, 1 1-kv S (Markku Santamaa ja Kalle Haapala)12-19.05.2002 Rauma Kodisjoki, Otajärvi, 1/ p (Tapani Santamaa, Jouko Hakala, Jouko Hakala, Raili Santamaa)29.04.2006 Rauma Kylmäpihlaja, 1/ N (Roströmit, Tapani, Markku ja Saila Santamaa, Jarmo Pirhonen, Tapio Virkku, Markku Ritvonen, Jouni Nieminen ja Juha Salminen)02.05.2006 Rauma Unaja, /1 ad p (Ville Vasko)
Pikkukiljukotka, Aquila pomarina21.05.2000 Pyhäranta Santtio – Rauman mlk Umpkari, 1 subad/ad (Tom Lindroos, Kimmo Hotulainen, Tapani Santamaa ym.)29.04.2006 Rauma Kinno, 1 S (Jarmo Pirhonen, Markku, Tapani ja Saila Santamaa, Roströmit, Jukka Siltanen ja Juha Salminen.) ja 29.04.2006 Rauma Unaja, 1 S (Kalle Haapala) Kyseessa sama lintu kuin Kinnolla havaittu lintu.
Kiljukotka, Aquila clangaxx.xx.1927 Eurajoki, pesintä Eurajoen rajoilla (E.W Suomalainen) AHT:n kantana olisi kilju-/pikkukiljukotka, käsitellään tulevaisuudessa.
Punajalkahaukka, Falco vespertinus08.05.1993 Pyhäranta kk, /1 E (Pekka Alho, Hannu Klemola, Jarmo Komi ja Tom Lindbom)Tunturihaukka, Falco rusticolus16.10.1982 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (L Karlsson, M Grahn ja I Oksala)20.10.1986 Eurajoki Olkiluoto, 1-kv kuollut (Hannu Helleaho)27.10.1998 Pyhäranta Rihtniemi, 1 S (Esa Karhilahti)Pikkuhuitti, Porzana parva19.06.1984 Pyhäranta Valkama, /1 Ä (J.Kylänpää)24 – 25.05.1986 Eurajoki Orjasaari, 1/ Ä (Tapani Santamaa ja Jaakko Mäki-Jaakkola)14 – 24.05.1988 Kodisjoki Otajärvi, 1 naaras rengastettiin (Jukka Grönlund ja Tarmo Nurmi)09 – 18.05.1993 Kodisjoki Otajärvi, 1/ Ä (Markku Santamaa, Kalle Haapala ja Pete Pöyhönen)15 – 18.05.1993 Kodisjoki Otajärvi, /1 Ä (Jyrki Normaja, Soili Leveelahti ja Jukka J. Nurmi)01.06.1994 Kodisjoki Otajärvi, /1 Ä (Markku Santamaa, Tapani Santamaa ja Kalle Haapala)19.05 – 03.06.1996 Kodisjoki Otajärvi, 1/ Ä ja 03.06 /1 Ä (Tapio Aalto, Soili Leveelahti ja Tapani Santamaa)27.04.2001 Kodisjoki Otajärvi, 1/ Ä (Pekka Alho)Liejukana, Gallinula chloropus07.05.1983 Kodisjoki Otajärvi, 2 p (Tapani Santamaa, Markku Santamaa ym.)26.04.1985 Rauma kanaali, 1 p (Markku Santamaa)29.05.1985 Rauma Ruonajärvi, 2 p (Tapani Santamaa)02.06.1988 Lappi Pirttijärvi, 1 p (Pentti Uusitorppa)06 – 08.05.1990 Kodisjoki Otajärvi, 1 p (T Saari)09 – 10.05.1995 Pyhäranta Nuuski, 1 p Ä (Tapani Santamaa)25 – 26.03.2003 Rauma Sampaanala, 1 p (Timo Trogen)08 – 09.04.2004 Rauma kanaali, 1 p (Markku Santamaa ym.)06.05 – 01.07.2004 Rauma Merirauma Ruonajärvi, 1 p (Timo Trogen ym. 05.06 lähtien on paikalla kaksi lintua, Veli Puputti)30.04.2006 Rauma Merirauma Ruonajärvi, 1 p Ä (Juha ja Ulpu Salminen)11.05.2006 Pyhäranta Ihode, 1 p (Seppo Lehtonen, Juha Salminen ym.)20.06.2007 Eurajoki Kämpän soramontut, 1 varoitteleva (Janne Lampolahti)17.08 – 03.09.2007 Rauma Äyhö, 1 p ad ja 2 p juv (Juha Salminen)15 – 30.10.2008 Rauma Syvärauma, 1 p (Timo Boman, Marja-Liisa Reponen-Boman, Tapio Virkku, Risto Waltari, Juha Salminen, Kalle Haapala, Eija-Liisa Waltari ym.)
Pikkutrappi, Tetrax tetrax22.09 – 25.09.2007 Lappi Kouklonkulma, 1 +1kv jp p (Timo Trogen, Juha Wallin, ym.)Avosetti, Recurvirostra avosettaxx.05.1982 Eurajoki Susikari, 2 p (Seppo Keränen)24.05.2005 Pyhäranta Rihtniemi, 1m N (Asko Suoranta)
Keräkurmitsa, Charadrius morinellus19.09.1998 Pyhäranta Rihtniemi, 1 ä S (Jukka Sillanpää ja Tapani Santamaa)16.05.2001 Eurajoki Auvi, 4 p (Ville Vasko ym.)11.09.2005 Eurajoki Lauhtu, 2 p juv (Juha Salminen ja Tapani Santamaa ym.)25.05.2006 Eurajoki Verkkokari, 5 p -> m (Veli Puputti)26.05.2006 Rauma Soukainen, 3 m (Tapani Santamaa)22 – 23.05.2007 Rauma Lappi, Kouklonkulma, 10 p (Juha Wallin ym.)23.05.2007 Eurajoki Lauhtu, 6 p (Juha Wallin)23 – 24.05.2007 Rauma Unaja, 6 p Än (Juha Salminen ym.)
Heinäkurppa, Gallinago media18.09.1983 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Hannu Virtanen)05.09.1990 Rauma Hankkarintie, 1 kv kuolleena (Hannu Helleaho)17.09.1996 Rauma Unajanlahti, 1 p (Markku Santamaa)15.09.2001 Eurajoki Lavila, 1p (Veli Puputti)30.08.2002 Eurajoki Karra, 1p (Veli Puputti)05.10.2002 Rauma Kylmäpihlaja, 1p (Jorma Tenovuo)06.10.2002 Rauma Uotila, 1p (Paavo Klytseroff)14.10.2002 Eurajoki Auvi, 1p (Seppo Kivislahti)14.10.2002 Eurajoki Karra, 1p (Veli Puputti)10.09.2004 Eurajoki Kalla, 1 p (Juha Wallin)15.09.2007 Eurajoki keskusta, 1 kuollut (Veli Puputti)17.09.2007 Eurajoki Lauhtu, 1 p (Seppo Kivislahti, Veli Puputti)
Mustapyrstökuiri, Limosa limosa29.04.1984 Rauma Savenvalajanvahe, 1 (Tapani Santamaa)06.09.1988 Pyhäranta Polttila, 1 p (Vesa Muurinen)25.04.1995 Pyhäranta Rihtniemi, 1 N (Tapani Santamaa)27.04.1996 Pyhäranta Rihtniemi, 1 N (Tapani Santamaa, Rurik Baarman, Rolf Karlsson ym.)29 – 30.04.1996 Eurajoki Auvi, 1 p illalla lintu siirtyi Verkkokariin (Janne Lampolahti, Seppo Kivislahti ja Kalle Haapala)12.05.1999 Pyhäranta Rihtniemi, 1 m (Juha Heino, Sami Luoma)03.08.2003 Pyhäranta Rihtniemi, 1 S (Kari Salonen, Juhani Salmi ja Jari Kårlund)20.04.2005 Pyhäranta Rihtniemi, 1 m (Jari Kårlund, Kari Salonen, Juhani Salmi)20.04.2005 Eurajoki Verkkokari, 1p (Juha Niemi ym.)30.04 – 01.05.2006 Rauma Unajanlahti, 1p (Jyri Halme, ym.)30.04.2008 Rauma Kodisjoki, Otajärvi, 1 p (Risto Waltari, Eija-Liisa Waltari, Asser Hantula, Jarmo Santala)Lampiviklo Tringa stagnatilis01.05.2000 Rauma Unajanlahti, 1 p (Anna Innola, Markku Santamaa, Timo Trogen ym.)
Rantakurvi Xenus cinereus11 – 12.05.2006 Rauma Unajanlahti, 1 p (Jyri Halme, Juha Salminen ym.)
Isovesipääsky, Phalaropus fulicarius29.07.1989 Pyhäranta Laitakari, +1kv (Hannu Virtanen)
Leveäpyrstökihu, Stercorarius pomarinus25.07.1978 Rauma Kalla, 1 ad vaalea (Kalle Haapala ym)11.10.1985 Rauma Kuuskajaskari, 1 ad (Janne Lampolahti).02.11.1985 Pyhäranta Rihtniemi, 1 juv (Pekka Alho, Jukka Sillanpää ja Hannu Klemola)14.05.1988 Pyhäranta Rihtniemi, 1 vanha N (Hannu Virtanen)15.07.1989 Rauma Kuuskajaskari, 1 vanha S (Juha Sjöholm)23.05.1995 Pyhäranta Rihtniemi, 1 vaalea yksilö hetken paikallisena (Pekka Alho ja Jorma Salo)27.07.1996 Pyhäranta Rihtniemi, 1 esiaikuinen/vanha lintu etelään (Jukka Sillanpää ja Tapani Santamaa)03.11.1999 Pyhäranta Rihtniemi, 2 1-kv (Pekka Alho, Kimmo Kuusisto, Tom Lindroos)21.05.2000 Pyhäranta Rihtniemi, 1 N (Sami Luoma, Rauli Holm ja Jarmo Holm)26.09.2002 Pyhäranta Rihtniemi, 1-kv m/p (Hannu Klemola)05.06.2008 Pyhäranta Rihtniemi, 1 vaalea subad N (Asko Suoranta)Tunturikihu, Stercorarius longicaudus14.09.1991 Pyhäranta Rihtniemi, 1 vanha kiertelevänä (Jukka Sillanpää, Pekka Alho, Hannu Klemola, Jarmo Komi ja Tapani Santamaa)29.09.1991 Pyhäranta Rihtniemi, kuollut 1-kv lintu löytyi suolta (ilmoitti Markku Santamaa)28.06.1993 Rauma Kallio-Bokreivi, +1kv (Hannu Virtanen)
Grönlanninlokki, Larus glaucoides30.03.1991 Pyhäranta Rihtniemi, 1 3-kv lintu hetken paikallisena jatkaen pohjoiseen (Jukka Sillanpää, Pekka Alho, Anna Innola, Tom Lindbom, Tapani Santamaa)Suomen 7. havainto! Luonnollisestikin myös uusi laji Varsinais-Suomelle.Pikkukajava, Rissa tridactyla04.11.1984 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv S (Jari Helstola, Jukka Grönlund, Pasi Laaksonen, Tarmo Nurmi, Markku Santamaa ym.)26.10.1985 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv S (Hannu Klemola, Markku Santamaa, Tapani Santamaa ym.)23.01.1993 Eurajoki Olkiluoto, 1 ad (Mauno Mäntylä, Markku Santamaa ja Kalle Haapala)14.05.1994 Pyhäranta Rihtniemi, 1 2-kv N (Pekka Alho, Hannu Klemola, Jarmo Komi ja Tom Lindbom)21.04.1996 Eurajoki Kuivalahti Maasäikkä, 1 ad N (Janne Lampolahti, Jyrki Lähdeniemi)25.10.1996 Pyhäranta Rihtniemi, 1 juv SW (Tapani Santamaa, Markku Santamaa)26.10.1996 Rauma Aikko, 1 kv S (Rasmus Mäki, Mikael Nordström)26.10.1996 Rauma Aikko, ad S (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen, Ville Kirstilä, Arno Lipsanen)27.10.1996 Rauma Aikko ad (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen, Ville Kirstilä, Arno Lipsanen)31.10.1996 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv (Tapio Aalto, Pekka Alho, Ari Kuusela ja Kimmo Kuusisto)06.04.1997 Eurajoki Kuivalahti Maasäikkä, 1 2-kv N (Janne Lampolahti)31.05.1997 Pyhäranta Rihtniemi, 1 2-kv N (Petri Helminen, Jarmo Komi, Markku ja Tapani Santamaa, Jukka Sillanpää ja Tom Lindbom)19.10.1997 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv (Tapani Santamaa, Kaarle Lönnroth, Rolf Karlsson, Rurik Baarman, Timo Nurmi ym.)24.10.1998 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv S (Tapani Santamaa, Tom Lindroos, Hannu Kormano ym.)03.11.1999 Pyhäranta Rihtniemi, 1 1-kv S (Tom Lindroos, Pekka Alho, Kimmo Kuusisto)05.10.2001 Rauma Kylmäpihlaja, 1m S (Juha Varrela ja Jorma Tenovuo)
Riuttatiira, Sterna sandvicensis22.04.1989 Pyhäranta Rihtniemi, 1 jp ja 1 tp SW (Jarmo Komi, Pekka Rautsala, Jukka Sillanpää, Tapani Santamaa ym.)23.04.1989 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Tarmo Nurmi ja Pasi Laaksonen)26.05.1992 Pyhäranta Rihtniemi, 1 S (Hannu Klemola, Markku Santamaa ja Tapani Santamaa)30.07.1993 Eurajoki Olkiluodonvesi, 1 ad Ä (Janne Lampolahti)06.05.1996 Pyhäranta Rihtniemi, 2 kiertelevää (Jari Helstola ja Kalle Haapala)15.04.2000 Pyhäranta Rihtniemi, 1 S (Tapani Missonen, Hannu Kormano, Markku Santamaa, Tapani Santamaa ja Jukka Sillanpää)Suomen ennätysaikaisin havainto!!26.07.2001 Rauma Haapasaari, 1″ 1′ NW (Lassi Pöyhönen)23.07.2003 Pyhäranta Rihtniemi, 1 jp N (Peter Uppstu, Jukka J. Nurmi, Juha Salminen, Jukka Sillanpää)20.07.2004 Eurajoki suisto, 1 lintu tuli N ja hetken kierreltyään jatkoi W (Pentti Uusitorppa)28.07.2004 Pyhäranta Rihtniemi, 1 N (Asko Suoranta)
Valkoposkitiira, Chlidonias hybrida06.07 – 07.07.2000 Kodisjoki Otajärvi, 1 jp (Matti Halonen ym)Varsinais-Suomen ensimmäinen havainto.Pikkuruokki, Alle alle11.12.1982 Rauma Pask-Aikko, 1 pyydystettiin ja vapautetiin (Tapio ja Pekka Sarlund ja Jarmo Rousku)05 – 07.03.1995 Eurajoki Olkiluoto, 1 tp (Markku Santamaa, Tapani Santama ja Mauno Mäntylä)02.01.1997 Eurajoki Olkiluoto, 1 tp paikallisena (Markku Santamaa, Tapani Santamaa, Mauno Mäntylä ja Veli Puputti)08 – 11.11.1998 Rauma Otanlahti, 1 p (Ilkka Vieno ym.)12.01.1999 Eurajoki Olkiluoto, 1 tp (Arto Lehtinen)14.01.2000 Pyhäranta Rihtniemi, 1 p (Ville Salonen, Rami Lindroos, Lauri Kapari ja Kalle Rainio)
Idänturturikyyhky, Streptopelia orientalis meena05 – 19.11.2006 Rauma Sampaanala, 1 1-kv p Pirttitien ruokinnalla (Juha Salminen, Markku ja Tapani Santamaa, Juha Saarnio, Juha Niemi ym.)Lapinpöllö, Strix nebulosa06.08.1989 Rauma Nurmes, 2 pariutuneet ad rev, 2 pm (Pasi Tanner)27.12 – 15.01.93 Rauma Unajanlahti, 1p (Mauno Mäntylä ym.)25.01.1993 Eurajoki Kuivalahti, 1 p (Seppo Kivislahti)28.03.1993 Pyhäranta Rihtniemi, 1p (Hannu Virtanen ym.)11.04.1993 Rauma Vanha-Lahti, 1 p (Kalle Haapala ym.)09.08.1993 Eurajoki, 1p (Jyri Mäki-Jaakkola)09.11.1993 Pyhäranta Rihtniemi, 1p (Hannu Klemola ja Mika Sjöblom)25.09.2000 Pyhäranta Rihtniemi, 1p (Vesa Virtanen)05.11.2001 Eurajoki Linnamaa, 1p (Pentti Uusitorppa)11.06.2003 Pyhäranta Santtio 1p (Ville Vasko)18.09.2003 Rauma Vermuntila, 1p -> W (Kimmo Kuusisto ja Ari Kuusela)02 – 03.11.2003 Rauma Hanhinen, 1p (Pasi Grönlund ym.)27.11.2003 Rauma Kataviston saari, 1p (maallikko havainto)17.01.2009 Pyhäranta Rihtniemi Niemi, 1 p (Riitta Maikola)xx.04.2008 – xx02.2009 RSLH:n alue, 2 ad 3 juv
Mehiläissyöjä, Merops apiaster20 – 21.05.2000 Rauma Voiluoto, 5 p (Tapani Santamaa ym.)
Sininärhi, Coracias garrulus10.06.1987 Pyhäranta, 1 p (Hannu Virtanen)
Lyhytvarvaskiuru, Alauda brachydactyla10.07.2000 Lappi kk, 2 p (Janne Lampolahti)
Tunturikiuru, Eremophila alpestris08.09.1984 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Henrik Rantanen ja Markku Santamaa)01.01 – 01.02.1986 Rauma Kinno, 1 p (Tapani Santamaa, Markku Santamaa, Henrik Rantanen ym.)25.04.1986 Rauma Äyhönjärvi, 1 m (Tapani Santamaa)31.03.1989 Pyhäranta Rihtniemi, 1 N (Tapani Santamaa)25.10.1992 Pyhäranta Rihtniemi, 1 ä E (Markku Santamaa, Tapani Santamaa, Veli Puputti ja Matti Vastiala)21.10.1996 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Tapani Santamaa)12.1999 – 04.2000 Rauma Kinno, 2 p (Mauno Mäntylä)10.01.2000 Pyhäranta Rihtniemi, 1 m S (Kalle Haapala, Dalman Marko)12.10.2002 Rauma Santkari, 1 p (Vesa Tuominen)16.10.2003 Eurajoki Kalla, 1 m (Kalle Haapala)01.11.2003 Eurajoki Kalla, 1 p (Juha Wallin)16.04.2004 Rauma Sampaanalanlahti, 1 p (Timo Trogen)15.10.2007 Eurajoki Kalla, 1 p (Kalle Haapala)28.03.2009 Eurajoki Verkkokari, 1 p (Jyri Halme, Juha Salminen, Seppo Kivislahti)Ruostepääsky, Hirundo daurica03.05.2008 Rauma Kylmäpihlaja, 1 p (Markku ja Tapani Santamaa ja Tapio Virkku)
Isokirvinen, Anthus ricardii11.09.1987 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 p 1-kv (Pekka Alho, Jarmo Komi ja Tom Lindbom)19.09.1993 Eurajoki Verkkokari, 1 (Jaakko Mäki-Jaakkola ja Pasi Grönlund)20.09.1998 Pyhäranta Rihtniemi, 1 m ä S (Tapani Santamaa ja Markku Santamaa)25.10.1998 Rauma Nurmes, 1 S (Rasmus Mäki, Hannu Huhtinen ja Arno Lipsanen)10.09.2005 Rauma Kinno kp, 1 p (Juha Wallin)15.10.2007 Eurajoki Kalla, 1 p (Kalle Haapala)07.11.2008 Pyhäranta Rihtniemi, torni, 1 m (Tarmo Nurmi)
Iso/Mongoliankirvinen, Anthus ricardii/godlewski25.10.1998 Pyhäranta Rihtniemi, 1 ä SE tornin ylitse – koon, muodon ja äänen perusteella erittäin todennäköinen mongoliankirvinen! (Markku Santamaa, Jukka Sillanpää, Jari Nummelin, Ilkka Sahi, Tapani Santamaa ym.)06.10.2003 Pyhäranta Rihtniemi, 1 p -> S (Hannu Klemola, Ari Kuusela ja Veli Puputti)
Sitruunavästäräkki, Motacilla citreola26 – 27.04.1998 Rauma Unajanlahti, 1/ p(Markku ja Tapani Santamaa, Anna Innola ym.),
Virtavästäräkki, Motacilla cinerea15 – 16.10.1990 Pyhäranta Rihtniemi, 1 p kärjen hauruvalleilla (Hannu Virtanen, Markku Santamaa, Veli Puputti, Matti Vastiala ym.) Varsinais-Suomen 7. havainto.28.10.2008 Pyhäranta Rihtniemen kallio, 1 m SW (Juha Kylänpää)Mustapäätasku, Saxicola torquata08.10.1988 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, /1 maura rengastettiin (Pekka Alho, Hannu Klemola ja Jukka Sillanpää)25.05.1991 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1/ p maura (Jarmo Komi, Pekka Alho, Tom Lindbom ym.)21 – 22.09.1991 Pyhäranta Rihtniemi, 1 nuori maura tornin lähialueella (Jarmo Komi, Hannu Klemola, Tapani Santamaa, Markku Santamaa ym.)25.09.1993 Pyhäranta Rihtniemi, /1 maura kärjessä (Jukka Sillanpää)03.10.1996 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 p maura (Markku Santamaa, Hannu Klemola, Ari Kuusela ja Kimmo Kuusisto) Vuoden ainoa syyshavainto maastamme vuonna 1996!24 – 28.05.1998 Eurajoki Verkkokari, 1/ rubicola/hibernans (Markku Santamaa, Veli Puputti ym.) Eurajoen lintu on ensimmäinen läntisen roturyhmän edustaja Satakunnasta27.09.2008 Eurajoki Kalla, 1 p 1-kv maurus (Ilkka Vieno, Mikko Järvinen)Mustakaularastas, Turdus ruficollis atrogularis31.01 – 09.04.2009 Rauma Uotila, 1 k 2-kv (Tarja ja Esko Roström, Markku Santamaa ym.)Ruokosirkkalintu, Locustella luscinioides08 – 11.06.1997 Kodisjoki Otajärvi, 2 kv joka rengastettiin (Tapio Aalto, Soili Leveelahti, Jyrki Normaja ym.)Kirjokerttu, Sylvia nisoria13.05.1976 Eurajoki Verkkokari, 1 Ä (J.Kylänpää)02.06.1977 Rauma Iso-Laakko, 1 Ä (Tapio Sarlund)24.05.1978 Rauma Mustalahti, 1 Ä (Raimo Sundelin)04.06.1980 Rauma Keskusta, 1 Ä (Juha Salminen)26.08.1987 Pyhäranta Rihtniemi, 1 nuori yksilö piilotteli kärjen tyrni/katajapusikoissa (Pasi Tanner)21.06.1993 Eurajoki Maasäikkä, 1 Ä (Janne Lampolahti)XX.06.1998 Rauma Bokreivit, 1 Ä (Janne Lampolahti)09.06.2003 Eurajoki Rikantila, 1 Ä (Veli Puputti)28.05.2006 Rauma, UPM puhdistamon niemi, 1 (Timo Boman, Pekka Lepistö)Hippiäisuunilintu, Phylloscopus proregulus03.11.1984 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Hannu Klemola) Ainoa havainto kyseisenä syksynä Suomessa maasto-prosta, koko syksyn pro-summa vaivaiset 4 yksilöä !12.10.1988 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Pekka Rautiainen ja Arto Puolasmaa)14.10.1989 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 2 p (Rami Metsäranta, Mika Salmi)(Markku Santamaa, Tom Lindbom, Pekka Alho ja Tapani Santamaa)16.10.1993 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Jukka Sillanpää ja Hannu Virtanen)15.10.1995 Pyhäranta Rihtniemi, 1 kärjessä (Jukka Sillanpää, Jouko Hakala ja Tapani Santamaa)20 – 21.10.1995 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 (vrt. yllä oleva ino-havis) (Hannu Kormano, Rasmus Mäki ja Ville-Veikko Salonen)25.10.1995 Pyhäranta Rihtniemi, 1 kärjessä (Tapio Aalto, Kalle Haapala, Hannu Klemola ja Ari Kuusela)19.10.1997 Pyhäranta Rihtniemi, 2 p parkkipaikan lähistöllä samassa parvessa (Tapani Santamaa, Kaarle Lönnroth ja Rolf Karlsson)09.10.1998 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 (Tapani Santamaa)26.09.1999 Eurajoki Kuivalahti, 1 (Seppo Kivislahti)08.10.1999 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Jukka Sillanpää, Tom Lindbom, Arvi Uotila, ym.)15.10 2000 Pyhäranta Rihtniemi, 3 (Tom Lindroos, Hannu Kormano, Ari Kuusela ym.)23.10.2000 Rauma Nurmes, 1 p (Ilkka Vieno)09 – 10.10.2003 Rauma Kylmäpihlaja, 1 p (Jorma Tenovuo, Seppo Sällylä)09.10.2003 Eurajoki Susikari, 1 p (Juha Wallin)11.10.2003 Rauma Kylmäpihlaja, 2 p (Jorma Tenovuo, Seppo Sällylä)12.10.2006 Rauma Polari, 1 p (Kalle Haapala)10.10.2007 Rauma Pidesluoto, 1 p (Juha Salminen)15.10.2007 Eurajoki Kalla, 1 p (Kalle Haapala)04.11.2007 Pyhäranta Rihtniemi, 1 p (Kimmo Kuusisto, Tarmo Nurmi, Kaarle Lönnrot)Taigauunilintu, Phylloscopus inornatus27.09.1987 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 (Rauli Lumio, Ari Linna, Jouko Vuokko ja Tapani Santamaa)03 – 04.10.1987 Pyhäranta kk, 1 p (Jarmo Komi, Pekka Alho, Hannu Klemola ym.)20.09.1992 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 (Markku Santamaa, Tapani Santamaa ja Matti Vastiala)14.09.1993 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 (Tapio Aalto, Hannu Klemola ja Mika Sjöblom)19.09.1995 Pyhäranta Rihtniemi, 1 (Pekka Alho ja Jorma Salo)08 – 09.10.1995 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 (Markku Santamaa, Anna Innola, Tapani Santamaa ja Jukka Sillanpää)20.10.1995 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 samassa parvessa pron kanssa vrt. alla (Rasmus Mäki ja Ville-Veikko Salonen)28.09.1998 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 p (Jukka J. Nurmi, Kalle Haapala)27.09.2003 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 2 p (Markku Santamaa, Jukka Sillanpää, Tapani Santamaa, Juha Salminen)28.09.2003 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 p (Tapani Numminen, Maj-Britt Oksanen)06.10.2003 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 p (Klemola Hannu, Kuusela Ari)11.10.2003 Rauma Kylmäpihlaja, 1 p (Jorma Tenovuo ja Seppo Sällylä)17.09.2005 Eurajoki Kuivalahti, 1 p (Juha Wallin)28.09.2006 Rauma Maanpää, 1 p ä (Juha Saarnio, Juha Salminen)13.09.2008 Rauma Kylmä-Pihlava, 1 p ä (Juha Saarnio, Esa Helander, Rauno Yrjölä, Tapio Virkku, Juha Salminen)Taiga-/kashmirinuunilintu, Phylloscopus inornatus/humei12.10.2003 Eurajoki Maasäikkä, 1 p (Seppo Kivislahti) AHT:n kanta on, että lintu on taiga/kashmirinuunilintuRuskouunilintu, Phylloscopus fuscatus08.11.1986 Pyhäranta Rihtniemi, 1 p piilotteli kärjen aluskasvillisuuden joukossa (Jukka Sillanpää, Pekka Alho, Hannu Klemola, Jarmo Komi ym.) Varsinais-Suomen ensimmäinen havainto! 12. havainto Suomesta. Lintu myös rengastettiin.
Lapintiainen, Parus cinctus01.12.1974 Eurajoki – Kiukainen, 3 p (Sami Luoma) 21.10.1989 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 p (Tom Lindroos ja Markku Huhta-Koivisto)31.10.1992 Eurajoki Kuivalahti, 4 p (Seppo Kivislahti ja Tapani Santamaa)29.10.1994 Pyhäranta Rihtniemi, 1 S äännellen tornin pohjoispuolelta (Markku Santamaa, Tapani Santamaa ja Petri Helminen)17.09.2001 Rauma Äyhönjärvi, 1 p (Juha Saarnio)29.09.2002 Eurajoki Kalla, 2 p (Juha Wallin)29.09.2002 Pyhäranta Rihtniemi, 2 m (Hannu Kormano, Rauli Lumio, Jouko Lunden, Tom Lindroos)
Kuhankeittäjä, Oriolus oriolus06.06.1971 Pyhäranta saari kk:n edustalla, 1/ (Juha Kylänpää)25.05.1972 Pyhäranta Rihtniemi, 1/ Ä n klo. 04.15 kärjessä (Pekka Tuomola ja Raimo Virtanen)04 – 05.06.1972 Pyhäranta Nihtiö, 1/1 (Hannu Virtanen)29.05.1983 Pyhäranta Rihtniemi, 1/ Ä (Hannu Virtanen)11.06.1983 Pyhäranta Nihtiö, 1/ (Hannu Virtanen)25.06.1985 Pyhäranta Nihtiö, 1 (Hannu Virtanen)01.07.1986 Rauma Omenapuumaa, 1 Ä (Janne Lampolahti)01.06.1989 Pyhäranta Nihtiö, 1 (Hannu Virtanen)09.06.1991 Pyhäranta Nihtiö, 1/ p (Hannu Virtanen)08.06.1998 Pyhäranta Nihtiö, 1 Ä (Hannu Virtanen ja Marja Elonsalo)11.08.2000 Rauma satama, 1 (Tapani Santamaa)01.06.2002 Pyhäranta Rihtniemi, 1 Ä (Jukka Sillanpää)05 – 07.06.2002 Pyhäranta Nuuski, 1 Ä (Tom Lindroos)29.05.2003 Kodisjoki Otajärvi, 1 m (Timo Trogen)04.07.2004 Rauma sairaalan edusta, 1 p Ä (Tarja Pajari)30.05.2006 Rauma Reksaari, 1/ Än (Tapio Sarlund)06.06.2006 Eurajoki Lapijoki Karra, 1/ Än (Veli Puputti)08.06.2006 Rauma Kourujärvi, 1 p (A. Aalto) 17.06.2007 Pyhäranta Rihtniemi, /1 N klo 7:22 (Asko Suoranta, Veijo Peltola)23.05.2008 Eurajoki Lapijoki, Karra 1/ p Ä -> S (Veli Puputti)07.06.2008 Pyhäranta Rihtniemi, torni 1 Ä (Asko Suoranta, Juha Salminen, Jukka Sillanpää)
Mustaotsalepinkäinen, Lanius minor19 – 20.07.1996 Eurajoki Auvi, 1 p (Seppo Kivislahti, Pasi Grönlund ja Heikki Mäkelä)Punakottarainen, Sturnus roseus07 – 08.06.1995 Rauma Kiuruvahe, 1 p +1-kv (Tapani ja Juhani Santamaa)22 – 25.10.1995 Pyhäranta kk, 1 1-kv (Jukka Sillanpää, Petri Helminen, Tom Lindbom ym.)06.09.2002 Rauma Kylmäpihlaja, 1 1-kv (Jorma Tenovuo)Keltahemppo, Serinus serinus17.06 – 09.07.1999 Rauma Rauniopuisto +1kv/ Ä (Tapani Santamaa, Markku Santamaa ym.)Pikkusirkku, Emberiza pusilla09.09.1978 Pyhäranta Iso Loueletto, 1 (HannuVirtanen)21.10.1989 Pyhäranta Rihtniemi, kylä, 1 p (Jarmo Komi ja Jukka Sillanpää)Kultasirkku, Emberiza aureola26.05.1990 Rauma Äyhönjärvi, 1 +2kv/ Ä (Jaakko Mäki-Jaakkola ja Tapani Santamaa)
Yhdistyksemme haluavat tuoda Rauman sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta esiin seuraavat näkökohdat.
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä määrää YVA:n 0-vaihtoehdoksi nykytilanteen. Rauman satamalaajennuksen YVA:n lähtökohtana oleva 0-vaihtoehto ei kuitenkaan vastaa nykytilannetta, sillä laajennuspäätöstä satama-alueena esitettyyn Ulko-Petäjäkseen ei ole tehty. On täysin mahdollista, että sataman laajentamisesta Ulko-Petäjäkseen luovutaan, mikäli tarvittavia lupia ei saada, tai valtuusto muuten niin päättää. Saukon vaihtoehto perustuu siis epärealistiseen tilanteeseen, jossa Ulko-Petäjäksen investointien on jo oletettu tapahtuneen. Selostuksesta ei käy ilmi, onko Ulko-Petäjäksen laajennuksen kustannukset otettu mukaan Saukot-vaihtoehdossa. Saukko ei todellisuudessa välttämättä olekaan pienin ja halvin vaihtoehto, koska se ei voi toteutua ilman Ulko-Petäjästä.Arvioinnista on jätetty kokonaan pois useita hyviä vaihtoehtoja: Järviluoto-Martinkari ja Järviluoto-Sampaanalanlahti. Näissä yhteys Järviluotoon olisi rakennettu olemassa olevien teollisuusalueiden läpi, eikä Maanpään kautta kuten nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Satamareittinä olisi voitu käyttää esimerkiksi Metsä-Botnian alueen sisäistä tietä. Oletettavasti pois jätettyjen vaihtoehtojen vaikutukset ympäröiviin alueisiin olisivat tästä johtuen olleet pienempiä kuin nyt arvioitujen. YVA:ssa ei myöskään ole riittävästi pohdittu sataman toimintojen tehostamisen vaikutuksia laajennustarpeeseen. Toimintoja olisi mahdollista huomattavasti tehostaa mm. nosturitekniikkaan investoimalla ja ottamalla käyttöön läheisiä teollisuusalueita. Näin vältyttäisiin käytännössä kaikilta laajennusten haittavaikutuksilta. Tehostaminen olisi pitänyt ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona, ilman mitään laajennusaluetta. Lisäksi olisi tullut tarkastella myös uuden logistiikkakeskuksen perustamista sisämaahan ja/tai yhteistyön tiivistämistä Porin sataman kanssa.
Yhtenä satamalaajennuksen vakavimmista ympäristövaikutuksista nostamme esille vaikutukset maisemaan. Erityisesti Saukot-vaihtoehdon vaikutus pohjoisen saariston maisemaan olisi tuhoisa. Tällä olisi vaikutusta niin saaristossa liikkujiin kuin matkailuelinkeinoonkin. Todennäköisesti perustettavaan Selkämeren kansallispuistoon saapuvat matkailijat jouduttaisiin kuljettamaan sataman hallitseman maiseman läpi. Tätä seikkaa ei selostuksessa mielestämme ole riittävästi korostettu. Maisemavaikutuksille tulisi vaihtoehtojen vertailussa antaa muita tekijöitä suurempi paino, koska ne ovat pysyvimpiä ja kauaskantoisimpia. Vaikutusten lieventämiseksi ehdotettu maisemointikaista Saukkoihin on epärealistinen, koska satamassa laituripaikat tarvitaan laivoja varten. Arviointiselostuksessa ei myöskään riittävästi arvioida lisääntyvän laivaliikenteen vaikutusta Rauman saariston luonto- ja virkistysarvoihin (peräaallot, meluhaitta jne.).
Tarvittavat uudet liikenneyhteydet esitetään selvityksessä epämääräisesti. Erityisesti rautatievaihtoehtoihin liittyy paljon pelkkää spekulointia: vaihtoehtoja 3 ja 4 varten uutta rataa tarvitaan joko 3 tai 18 kilometriä. Pidemmän ratavaihtoehdon vaikutukset voivat muuttaa Järviluodon ja Hansklopin vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia ja -kustannuksia ratkaisevasti. Siksi ratahanke pitäisi käsitellä samassa yhteydessä, ja sen vaikutukset tulisi sisällyttää kokonaisvaikutuksiin. Hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistuminen liikenteen seurauksena on selvityksessä mainittu, muttei otettu vertailussa huomioon. Jo pelkästään hiilipäästöjen takia energiatehokkuuden parantamista tulisi nykyistä enemmän painottaa.
Myös selvitykset sedimenteistä ovat puutteellisia. Saukot-vaihtoehdon osalta kerrotaan, että ruoppaustekniikka määräytyisi vasta tulevien tutkimuksien mukaan. Suunnitelmassa ei ole varauduttu siihen, että massat jouduttaisiinkin läjittämään maalle, mikä nostaisi kustannuksia huomattavasti. Selvityksissä on todettu suurimpien Cu- ja TBT-pitoisuuksien olevan pohjoisessa. Uusimpien tietojen mukaan myös Järviluodon eteläpuolella kahdessa näytepisteessä TBT-pitoisuus ylitti kakkostason raja-arvon. Se merkitsee, ettei ruopattavaa sedimenttiä saisi läjittää mereen (Länsi-Suomi 6.3.2009). Tämä osoittaa, että näytteenotto YVA-prosessia varten ei ole ollut riittävää.
Liikennemäärien vertailussa oletetaan, että koko rakennettava kapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön. Eri laajennusvaihtoehtojen pinta-alat vaihtelevat välillä 50-150 ha, mutta tätä ei nähdä selvityksessä ongelmaksi. Selvityksessä jää täysin avoimeksi, mikä on todellinen laajennuksen tarve. Laajennusta tulisi kuitenkin suunnitella todellisen tarpeen mukaan. Kapasiteetti ei välttämättä ole ainoa liikennemääriin vaikuttava tekijä, ja sataman laajennettujen osien mahdollisella jäämisellä vajaakäyttöön olisi huomattavia negatiivisia vaikutuksia koko hankkeen kannattavuuteen. Myös ympäristövaikutuksia olisi silloin punnittava uudessa valossa, koska haitat ympäristölle olisivat aiheutuneet turhaan. Liikenteen oletetaan kasvavan jopa 18 miljoonaan tonniin, mutta tälle arviolle ei esitetä perusteluja.
Näkemyksemme mukaan Rauman sataman laajennussuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointi aliarvioivat sekä luontoarvoja, kestävän kehityksen ajatusta, että kulttuurisia ja inhimillisiä arvoja.
Raumalla 27.3.2009Rauman seudun lintuharrastajat ryRauman seudun luonnonystävät ry