Luonnonvaraisten eläinten hoito loukkaantumistapauksissa

LUE TÄMÄ ARTIKKELI ENNEN HOITOON OTTAMISTA!

Lain mukaan ihmisellä on velvollisuus auttaa luonnonvaraista eläintä, joka on jostain
syystä avuttomassa tilassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että aina villieläin ei tarvitse
ihmisen  apua,   vaikka  ensi   silmäykseltä   vaikuttaa   avuttomalta.   Esimerkiksi   monet
linnunpoikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä ja vaikuttavat siksi avuttomilta. Niitä
ei kuitenkaan tule ottaa ihmisen hoiviin, ja laki myös kieltää luonnonvaraisten eläinten
pitämisen   elätteinä.   Muista   myös,   että   kaikki   linnunpesät   asukkeineen   ovat
rauhoitettuja 10.3.–30.7. välisenä pesimäaikana. Linnunpesillä saavat vierailla vain
rengastusluvan tai muun poikkeusluvan omaavat henkilöt, mutta muuten linnunpesät
tulee jättää rauhaan.

Miten toimia jos löydän loukkaantuneen linnun?

Ohesta löydät listan kysymyksistä, joita on hyvä pohtia mahdollisesti loukkaantuneen
tai sairaan linnun avuntarvetta arvioidessaan. Usein vastaus selviää tarkkailemalla
lintua jonkin aikaa, ja joskus myös linnun lajin määrittäminen voi auttaa seuraavan
askeleen ottamisessa.

1. ARVIOI LINNUN TILA

Onko lintu vain pökertynyt? Ikkunaa päin lentämisestä hengissä selvinnyt lintu voi olla pökerryksissä eikä siksi lähde pakoon lähestyvää ihmistä. Jos et huomaa linnussa ilmeisiä vammoja (katso kohta ”Onko linnun siipi murtunut?”), voit siirtää sen varovasti tiheän pensaan alle tai muuhun suojaisaan paikkaan näkösuojaan pedoilta ja jättää sen toipumaan kaikessa rauhassa. Jos on pakkassää, linnun voi ottaa pariksi tunniksi sisätiloihin pimeään pahvilaatikkoon lepäämään ennen vapauttamista. Hoitoon ottamista tulee kuitenkin aina välttää.

Onko kyseessä lentokyvytön poikanen? Jos on, ei sillä yleensä ole mitään hätää. Poikanen voi olla vielä osin untuvikkoasussa ja siksi ”sairaan” näköinen. Monien lajien, esimerkiksi   rastaiden,   poikaset   lähtevät   pesästä   vielä   lentotaidottomina.   Emot ruokkivat niitä maahan, mutta et välttämättä huomaa emon läsnäoloa. Jos poikanen on vaarallisessa paikassa esim. ajotiellä, nosta se tien sivuun. Linnut, toisin kuin nisäkkäät eivät reagoi ihmisen hajuun, joten poikasen koskettaminen ei haittaa. Älä koskaan ota linnunpoikasta hoitoon, vaan anna emojen huolehtia siitä.

Onko lintu paikassa, josta se ei pääse pois? Mikäli lintu on maassa, yritä saada heitettyä kevyt kangas sen päälle. Tämän jälkeen kiedo lintu kankaaseen ja kanna se lähimpään paikkaan, jossa se pääsee siivilleen. Jos lintu on päässyt sisätiloihin, peitä ikkunat törmäysten ehkäisemiseksi, sammuta valot ja avaa yksi ikkuna tai ovi. Lintu pyrkii valoa kohti ja voi lentää itse ulos.

Onko linnun siipi murtunut? Murtunut siipi on usein luonnottomassa asennossa, esim. roikkuu sivulla, ja sulat voivat olla epäjärjestyksessä ja risaiset. Huomaa kuitenkin, että jotkin lajit, kuten monet kahlaajat ja rastaat, voivat myös teeskennellä siipirikkoa saadakseen huomiosi kiinnitettyä pois lähellä olevasta pesästä tai poikasesta. Tällöin paikalta tulee poistua, jotta pesintä ei häiriinny. Jos olet lintua jonkin aikaa tarkkailtuasi varma, että lintu ei pääse lentoon, ota lintu kiinni kankaan avulla edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla.

2. TARKASTA LINNUN LAJI

Jos lintu on tervapääsky ja vaikuttaa muuten terveeltä, heitä se ilmaan tai vie esim. jonkin rakennuksen katolle ja heitä sieltä. Terve tervapääsky pääsee näin lentoon. Jos maahan joutunut nuori tervapääsky tai muu linnunpoikanen on kovin nuutunut ja voimaton, voit yrittää virkistää sitä muutamalla pisaralla sokerivettä tai väljähtynyttä kolajuomaa. Linnun juottaminen onnistuu parhaiten koskettamalla nestepisaralla linnun nokanpieltä, jolloin nestettä imeytyy suuhun ja lintu voi niellä sen itse – etenkään pienen linnun nokkaa ei tule yrittää avata väkipakolla.

Jos lintu on rauhoittamaton eikä ole pesimäaika, tulee hoitoon ottamista välttää. Etenkin jos linnun siipi on murtunut, rauhoittamattomien lintujen osalta lopettaminen on aina armeliain ja vähiten kärsimystä aiheuttava ratkaisu, sillä siipimurtuma on hyvin kivulias, eikä lintua saada hoidettua niin, että se voisi selvitä luonnossa. Tarvittaessa voit lopettaa rauhoittamattoman linnun myös itse voimakkaalla iskulla päähän tai niskan murtamalla. Rauhoittamattomia lajeja ovat harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas, varis ja harakka. Nekin ovat rauhoitettuja pesimäaikana 10.3. – 31.7.

Jos lintu on rauhoitettu tai on pesimäaika, pyydä eläinlääkäriä arvioimaan tilanne. Eläinlääkäri voi lopettaa eläimen tai antaa sen lopettamiseksi luvan. Jos laji ei ole   uhanalainen tai harvinainen, voit ilmeisissä tapauksissa (esim. avomurtuma) tehdä lopetuspäätöksen itsekin, mutta jos olet epävarma, kysy neuvoa. Eläinlääkärin hoidossa harvinainen laji voidaan joskus hoitaa siten, että se pärjää lintutarhassa.

3. HUOMIOI TARTUNTARISKI

Vuodenajasta riippumatta on hyvä ottaa huomioon sairaiden lintujen levittämät taudit. Talvella taudit voivat levitä helposti ruokintapaikoilla. Jos havaitset sairaan oloisia lintuja   talviruokinnalla,   on   syytä   pestä   ja   desinfoida   ruokintalaitteet   ja   siivota ruokinnan alta ruoantähteet, tai vaihtaa välillä ruokinnan sijaintia. Huomioi loukkaantuneita tai kuolleita lintuja käsitellessäsi seuraavat asiat:

Onko lintu sairaan oloinen? Kuumeinen lintu kyhjöttää paikallaan höyhenet pörrössä ja saattaa reagoida laiskasti ympäristöönsä. Lopeta tai pyydä joku lopettamaan sairas rauhoittamaton lintu.

Onko linnulla kasvaimia? Talitiaisilla   ja   joillain   muilla   lajeilla   esiintyvät   virustaudeista   (esim.   avipox) johtuvat   kasvannaiset   päässä   tai   jaloissa   eivät   ole   hoidettavissa.   Lintua ei kannata yrittää ottaa kiinni. Jos se ei enää jaksa lentää ja saat sen helposti kiinni, sen voi lopettaa.

Huolehdi käsihygieniasta käsiteltyäsi sairaita tai kuolleita eläimiä. Kulttuuriympäristön paikkalinnuilla (esim. kesykyyhky eli pulu ja varpunen) esiintyy salmonellaa ja osa salmonellalajeista voi tarttua myös ihmiseen. Lintuinfluenssaa esiintyy lähinnä vesilinnuilla tai niitä syövällä merikotkalla, vain harvoin maalinnuilla.

4. ILMOITA RENGASTETUSTA LINNUSTA

Jos löytämälläsi linnulla on jalassaan rengas, ilmoita siitä Rengastustoimistoon. Kirjaa muistiin renkaan numero, linnun laji sekä mahdollisimman tarkka löytäpaikka ja -aika. Myös muut linnun tilaa kuvaavat tiedot, kuten ”lentänyt päin ikkunaa/autoa/tms” tai ”löytynyt kuolleena, kuolinsyy tuntematon” ovat hyödyllisiä. Myös jos rengastettu lintu virkoaa esim. sokerivedellä ja parin tunnin levolla pimeässä paikassa, on tiedot tärkeää ilmoittaa rengastustoimistoon kommentilla ”lintu vapautettu”. Yhteystiedot ja linkin löytölomakkeeseen löydät alempaa.

Lisätietoja ja neuvontaa

Jos epäilet, että linnulla on ihmiseen tarttuva sairaus tai se on joutunut tahallisen rikoksen kohteeksi, toimita kuollut lintu kunnaneläinlääkärille tai suoraan Eviraan. Rauhoitetun linnun osalta pyydä neuvoja eläinlääkäriltä, eläinsuojeluvalvojalta, tms. Tarkista kuntasi kunnaneläinlääkärin yhteystiedot kunnan omilta sivuilta tai ympäristöterveydenhuollosta. Myös Evira ylläpitää listaa eläinlääkärien yhteystiedoista.

Loukkaantuneen  linnun löydettyäsi voit olla yhteydessä seuraaviin tahoihin. Lisäksi jos löytämälläsi linnulla on jalassaan rengas, ilmoita siitä Rengastustoimistoon.

Satakunta:
eläinsuojeluneuvoja
Petri Grönroos, puh.040 412 3750
p.gronroos@gmail.com

Rauman seutu:
EHY:n yhteyshenkilö
Ilona Hankonen,  puh. 044 278 7430
ilona.hankonen@dnainternet.net

Kunnaneläinlääkärit:
Tarkista oman kuntasi kunnaneläinlääkärin yhteystiedot kunnan omilta sivuilta,
ympäristöterveydenhuollosta. Myös Eviran kotisivuilta löytyy lista eläinlääkärien
yhteystiedoista: www.evira.f/elaimet/elainlaakaripalvelut/

Rengastetut linnut:
Ilmoita löytämästäsi rengastetusta linnusta (elävä tai kuollut) Luonnontieteellisen
keskusmuseon rengastustoimistolle:
http://loydos.luomus.f/forms/rengasloyto

Lisätietoja lintujen lainsuojasta mm:
www.birdlife.f/suojelu/vaikuttaminen/rauhoitussaannokset/8