Eurajoki, Pyhäranta, Rauma. Sisältöä täydennetään myöhemmin, lisää kohteita tulossa myös.
Eurajoki, pellot
Maalis-huhtikuussa valtatie 8:n länsipuolella sijaitseville pelloille kerääntyy satamäärin hanhia ja joutsenia.
Eurajoki, Tokinmaa
Tokinmaan metsäalue Eurajoella on tutustumisen arvoinen kohde metsäretkeilystä kiinnostuneelle. Alueella on laaja metsiensuojelualue, jolla on tehty erilaisia metsäluonnon ennallistamiskokeiluja. Pinkjärven laavulla voit yöpyä ja Pinkjärvessä uida. Alueella on myös metsähallituksen omistama Saukonpirtti, jota voi vuokrata. Metsäalueella on hyvin merkitty retkeilyreitti.
Pyhäranta:
Pyhäranta, Rihtniemi Selkämerelle työntyvä Pyhärannan Rihtniemi on oivallinen paikka seurata vesilintujen muuttoa. Rihtniemen lintutornista avautuu hyvä näköala vesilintujen muuttoväylälle. Myös lokit ja kahlaajat ovat hyvin esillä niemen ohi matkaavien muuttolintujen joukossa. Rannikkolinjaa seurailevia petolintuja tavataan niin ikään säännöllisesti. Keväällä niemen sesonki alkaa jäiden lähtiessä merilokkien ja harmaalokkien sekä haahkojen, kyhmyjoutsenten ja isokoskeloiden muutolla. Sitten on merimetsojen, pilkkasiipien ja mustalintujen vuoro. Allien jälkeen tulevat kuikkalinnut. Kuovit ovat huhtikuun loppupuolen näkyvimpiä kahlaajia. Toukokuussa niemen ohi taivaltaa tuhansia punakuireja, pikkukuoveja, suokukkoja ja eri vikloja. Muuttoajan sää säätelee kahlaajien esiintymisen runsautta. Kesällä niemellä on hiljaisempaa, mutta sulkimaan muuttavia haahkoja ja pilkkasiipiä seudulla näkee paljon kesäkuussakin. Kesän kypsyessä niemen rantoja mittailevat muuttokahlaajat: harvinaisia isosirrejä ja pulmussirrejäkin säännöllisesti. Syksyllä vesilintujen muutto ajoittuu pitkälle ajalle, mutta Rihtniemi on tällöin erinomainen paikka myös vaelluslintujen seuraamiseen. Vaeltavat tiaiset, tikat, tilhet, taviokuurnat, pähkinänakkelit ja pähkinähakit tuntuvat suorastaan pakkautuvan niemelle. Harvinaisena läpimuuttajana Suomessa tavattava arktinen kyhmyhaahka on Rihtniemen jokavuotinen vieras, keväällä huippuaikaan melkein päivittäinen. Sepelrastas ja mustaleppälintu ovat Rihtniemen vakiovieraita. Syksyisin siellä poikkeaa itäisiä uunilintuja. Lintutornin ja ulapan lisäksi lintuja kannattaa etsiskellä Rihtniemen rannan tyrnikasvustoista ja tienvarren kulttuurimaisemista. (Markku Lappalainen, TS 26.4.1997)
Rauma:
Rauma, Kodisjoki, Otajärvi Otajärvi on noin 5 km pitkä ja 1.5 km leveä monipuolinen lintujärvi, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Osia alueesta valtio on ostanut, osia on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi (liikkumiskielto 1.5.-20.6.). Järven pohjoispää on matala, kasvillisuuden lähes täysin peittämä, mutta etelä-lounaisosassa on laajoja avovesialueita, jotka käsittävät noin 2/3 järven pinta-alasta. Linnustollisesti mielenkiintoisimmat alueet ovat järven pohjois- ja koillisosa. Etenkin järven eteläpäässä on runsaasti huviloita.
Linnusto Pesimälinnustoon kuuluu 35 kosteikkolajia ja esimerkiksi vesilintuja pesii lähes 500 paria. Kaikki tavalliset puolisukeltajat, puna- ja tukkasotka ja härkälintu pesivät runsaina. Kaulushaikara, laulujoutsen, kurki, ruskosuohaukka ja pikkulokki ja viiksitimali kuuluvat myös pesimälinnustoon, samoin kuin naurulokki, kalalokki ja kuikka. Merihanhi pesi ensimmäistä kertaa 1997. Rantametsissä on muun muassa pikkutikkoja ja pyrstötiaisia. Luhtakana ja luhtahuitti ovat vakituisia yöhuutelijoita. Saalistamassa järvellä käyvät ainakin hiiri-, mehiläis- ja nuolihaukka sekä kalasääski. Keväällä pohjoisosan kallioilta voi seurata muun muassa hanhien, joutsenten ja vesilintujen muuttoa. Järvelle kerääntyy satoja vesilintuja huhtikuussa ja kahlaajia, etenkin vikloja ja suokukkoja, toukokuussa. Harvinaisuuksista on tavattu punajalkahaukka, pikkuhuitti muutaman kerran ja ruokosirkkalintu.
Rauma, Unajanlahti Unajanlahden maatuva merenlahti on edustava fladaketju. Flada syntyy, kun maa hiljalleen kohoaa merestä. Merenlahden pohjukka, jonka yhdistää enää vain kapea salmi muuhun vesialueeseen, on flada. Unajanlahti on kokonaisuutena valtakunnallisesti arvokas luontokohde. Unajanlahdella on lintutorni, ruovikkolintujen tähystyskoroke ja nuotiorinki. Alue on tarkoitettu pyöräretkikohteeksi. Torilta matkaa kertyy vain 9 km ja reitti kulkee Unajan arvokkaa kyläkulttuurimiljöön läpi. Kapasaarentien varressa on pysäköintilevike, jolla on vain muutama pysäköintipaikka.
Linnusto Unajanlahdella pesi vuonna 1998 noin 290 vesilintuparia 16 lajista. Parimäärät ja vesilintutiheys vastaa parhaiden lintuvesiemme tasoa. Ruoikon pesijöitä ovat mm. ruskosuohaukka ja luhtakana ja alue oli 1990-luvun alussa viiksitimalin, ruoikoittemme uudistulokkaan, sillanpääasema Satakunnassa.. Alue on muuttoaikoina Rauman seudun huomattavin kahlaajien ruokailualue.
Rauma, Lappi, Kauklainen Kauklaistenjärvi on ruovikoitunut ja sen linnusto on tyypillistä umpeen kasvavan matalan järven lajistoa. Järvellä pesii runsaasti esimerkiksi härkälintuja, tukkasotkia ja nokikanoja. Ruovikossa taas viihtyvät mm. ruskosuohaukka ja kerttuset. Parasta aikaa tornilla ovat kevät ja syksy. Lintutorni on kuusi metriä korkea ja sinne mahtuu kerrallaan kahdelle tasolle noin 15 siivekkäiden seuraajaa. Kauklaistenjärven lintutornin paikoitus ja infopiste löytyvät Kauklaisten koululta.
Rauma, Kylmäpihlaja Kylmäpihlaja on ulkosaariston majakkasaari (9 ha). Saari on ihanteellinen muuton tarkkailupaikka ja varsinkin syksyisin majakan valo houkuttelee pikkulintuja saaren kataja- ja tyrnipensaisiin. Saarella pesii paljon merilintuja kuten lapintiiroja, karikukkoja ja haahkoja. Saarelle pääsee kesäisin Poroholmasta Rauman saaristokuljetuksen veneillä.