Yhdistyksemme haluavat tuoda Rauman sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta esiin seuraavat näkökohdat.

Vaihtoehtojen määrittely

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä määrää YVA:n 0-vaihtoehdoksi nykytilanteen. Rauman satamalaajennuksen YVA:n lähtökohtana oleva 0-vaihtoehto ei kuitenkaan vastaa nykytilannetta, sillä laajennuspäätöstä satama-alueena esitettyyn Ulko-Petäjäkseen ei ole tehty. On täysin mahdollista, että sataman laajentamisesta Ulko-Petäjäkseen luovutaan, mikäli tarvittavia lupia ei saada, tai valtuusto muuten niin päättää.
Saukon vaihtoehto perustuu siis epärealistiseen tilanteeseen, jossa Ulko-Petäjäksen investointien on jo oletettu tapahtuneen. Selostuksesta ei käy ilmi, onko Ulko-Petäjäksen laajennuksen kustannukset otettu mukaan Saukot-vaihtoehdossa. Saukko ei todellisuudessa välttämättä olekaan pienin ja halvin vaihtoehto, koska se ei voi toteutua ilman Ulko-Petäjästä.
Arvioinnista on jätetty kokonaan pois useita hyviä vaihtoehtoja: Järviluoto-Martinkari ja Järviluoto-Sampaanalanlahti. Näissä yhteys Järviluotoon olisi rakennettu olemassa olevien teollisuusalueiden läpi, eikä Maanpään kautta kuten nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Satamareittinä olisi voitu käyttää esimerkiksi Metsä-Botnian alueen sisäistä tietä. Oletettavasti pois jätettyjen vaihtoehtojen vaikutukset ympäröiviin alueisiin olisivat tästä johtuen olleet pienempiä kuin nyt arvioitujen.
YVA:ssa ei myöskään ole riittävästi pohdittu sataman toimintojen tehostamisen vaikutuksia laajennustarpeeseen. Toimintoja olisi mahdollista huomattavasti tehostaa mm. nosturitekniikkaan investoimalla ja ottamalla käyttöön läheisiä teollisuusalueita. Näin vältyttäisiin käytännössä kaikilta laajennusten haittavaikutuksilta. Tehostaminen olisi pitänyt ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona, ilman mitään laajennusaluetta. Lisäksi olisi tullut tarkastella myös uuden logistiikkakeskuksen perustamista sisämaahan ja/tai yhteistyön tiivistämistä Porin sataman kanssa.

Maisema ja luontoarvot

Yhtenä satamalaajennuksen vakavimmista ympäristövaikutuksista nostamme esille vaikutukset maisemaan. Erityisesti Saukot-vaihtoehdon vaikutus pohjoisen saariston maisemaan olisi tuhoisa. Tällä olisi vaikutusta niin saaristossa liikkujiin kuin matkailuelinkeinoonkin. Todennäköisesti perustettavaan Selkämeren kansallispuistoon saapuvat matkailijat jouduttaisiin kuljettamaan sataman hallitseman maiseman läpi. Tätä seikkaa ei selostuksessa mielestämme ole riittävästi korostettu. Maisemavaikutuksille tulisi vaihtoehtojen vertailussa antaa muita tekijöitä suurempi paino, koska ne ovat pysyvimpiä ja kauaskantoisimpia. Vaikutusten lieventämiseksi ehdotettu maisemointikaista Saukkoihin on epärealistinen, koska satamassa laituripaikat tarvitaan laivoja varten. Arviointiselostuksessa ei myöskään riittävästi arvioida lisääntyvän laivaliikenteen vaikutusta Rauman saariston luonto- ja virkistysarvoihin (peräaallot, meluhaitta jne.).

Liikenne

Tarvittavat uudet liikenneyhteydet esitetään selvityksessä epämääräisesti. Erityisesti rautatievaihtoehtoihin liittyy paljon pelkkää spekulointia: vaihtoehtoja 3 ja 4 varten uutta rataa tarvitaan joko 3 tai 18 kilometriä. Pidemmän ratavaihtoehdon vaikutukset voivat muuttaa Järviluodon ja Hansklopin vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia ja -kustannuksia ratkaisevasti. Siksi ratahanke pitäisi käsitellä samassa yhteydessä, ja sen vaikutukset tulisi sisällyttää kokonaisvaikutuksiin. Hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistuminen liikenteen seurauksena on selvityksessä mainittu, muttei otettu vertailussa huomioon. Jo pelkästään hiilipäästöjen takia energiatehokkuuden parantamista tulisi nykyistä enemmän painottaa.

Sedimentit

Myös selvitykset sedimenteistä ovat puutteellisia. Saukot-vaihtoehdon osalta kerrotaan, että ruoppaustekniikka määräytyisi vasta tulevien tutkimuksien mukaan. Suunnitelmassa ei ole varauduttu siihen, että massat jouduttaisiinkin läjittämään maalle, mikä nostaisi kustannuksia huomattavasti. Selvityksissä on todettu suurimpien Cu- ja TBT-pitoisuuksien olevan pohjoisessa. Uusimpien tietojen mukaan myös Järviluodon eteläpuolella kahdessa näytepisteessä TBT-pitoisuus ylitti kakkostason raja-arvon. Se merkitsee, ettei ruopattavaa sedimenttiä saisi läjittää mereen (Länsi-Suomi 6.3.2009). Tämä osoittaa, että näytteenotto YVA-prosessia varten ei ole ollut riittävää.

Laajennuksen tarve

Liikennemäärien vertailussa oletetaan, että koko rakennettava kapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön. Eri laajennusvaihtoehtojen pinta-alat vaihtelevat välillä 50-150 ha, mutta tätä ei nähdä selvityksessä ongelmaksi. Selvityksessä jää täysin avoimeksi, mikä on todellinen laajennuksen tarve. Laajennusta tulisi kuitenkin suunnitella todellisen tarpeen mukaan. Kapasiteetti ei välttämättä ole ainoa liikennemääriin vaikuttava tekijä, ja sataman laajennettujen osien mahdollisella jäämisellä vajaakäyttöön olisi huomattavia negatiivisia vaikutuksia koko hankkeen kannattavuuteen. Myös ympäristövaikutuksia olisi silloin punnittava uudessa valossa, koska haitat ympäristölle olisivat aiheutuneet turhaan. Liikenteen oletetaan kasvavan jopa 18 miljoonaan tonniin, mutta tälle arviolle ei esitetä perusteluja.

Yhteenveto

Näkemyksemme mukaan Rauman sataman laajennussuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointi aliarvioivat sekä luontoarvoja, kestävän kehityksen ajatusta, että kulttuurisia ja inhimillisiä arvoja.

Raumalla 27.3.2009
Rauman seudun lintuharrastajat ry
Rauman seudun luonnonystävät ry