Rengastus on tärkeä apuväline muutontutkimuksessa: sen avulla saadaan tietoa eri lintulajien muuttoreiteistä, niiden käyttämistä levähdys- ja talvehtimisalueista sekä muuttonopeuksista. Muutontutkimuksen lisäksi rengastuksen avulla saadaan tietoa muun muassa lintujen iästä, kuolevuudesta ja kuolinsyistä, synnyinpaikka-, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista, yksilöiden elinaikaisesta jälkeläistuotosta ja eri ominaisuuksien periytyvyydestä, lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta ja hyväksikäytöstä. Rengastuksen tuottama tieto edistää myös lintujen suojelua.
Lintu rengastetaan kevyellä metallirenkaalla, johon on kaiverrettu yksilöllinen tunnus, josta lintuyksilö voidaan tunnistaa. Renkaita on eri kokoisia ja rengaskoko määräytyy linnun koon mukaan. Rengas ei häiritse lintua. Lisäksi joissain tapauksissa voidaan käyttää väri- tai lukurenkaita, joista yksilö voidaan tunnistaa ilman, että se otetaan uudelleen kiinni. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa toimiva rengastustoimisto vastaa lintujen rengastuksesta ja rengaslöytöjen kokoamisesta Suomessa.
Suomessa rengastustoiminta on pääasiassa vapaaehtoistoimintaa. Rengastajaksi päästäkseen hakijan on harjoiteltava lintujen rengastusta ja käsittelyä kokeneen rengastajan kanssa. Rengastusluvan edellytyksenä on yleensä rengastustentin suorittaminen. Tentissä hakijan tulee osoittaa tuntevansa Suomen pesimälajisto ja yleisimmät läpimuuttajat. Lisäksi hakijan tulee olla 18-vuotias.
Rengastuslupia on erilaisia. Rajoitettu lupa mahdollistaa tiettyjen luvassa määriteltyjen lajien rengastamisen. Pesäpoikasluvalla saa rengastaa lähes kaikkien lajien poikasia ja emoja. Petolupa oikeuttaa rengastamaan petolintuja kaikkina vuodenaikoina. Lisätietoja rengastuksesta saat Luomuksen tietopankista.
Jos saat käsisiisi rengastetun linnun, kirjaa ylös linnun renkaassa oleva tunnus tarkasti. Tunnus muodostuu numeroista ja kirjaimista ja on tärkeää, että tunnus kirjataan ylös juuri sellaisena kuin se renkaassa on. Kirjaa ylös myös linnun löytäjä, löytöpaikka, linnun tila, mahdollinen kuolintapa ja muut mahdolliset tiedot.
Jos löydät kuolleen linnun, voit irrottaa renkaan linnun jalasta ja lähettää sen suoristettuna postitse rengastustoimistoon. Älä kuitenkaan koske tuntemattomasta syystä kuolleeseen lintuun paljain käsin tautien välttämiseksi!
Tiedot renkaasta ja linnuista voit toimittaa rengastustoimiston nettilomakkeella. Renkaat, kuolleena löydetyt hyväkuntoiset linnut ja niihin liittyvät tiedot voit lähettää postimaksutta eläinmuseoon osoitteella:
Asiakaspalautus Sopimus 127167 Laskutustunnus 606422 Konservointi/Eläinmuseo PL 17 (Pohjoinen Rautatiekatu 13) 00014 Helsingin yliopisto
Lisäohjeet kuolleen eläimen toimittamisesta Luomukselle luontohavaintojen ohjeista.
Satakunnan mielenkiintoiset rengastuslöydöt löytyvät Porin lintutieteellisen yhdistyksen sivulta kohdasta ”Löytöjä”.
Jaakko Mäki-Jaakkola jaakko.maki-jaakkola(at)pp2.inet.fi Rengastustoiminta: Rajoitettu lupa, petolupa. Painopiste: Puukiipijä sekä hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen.
Mika Mäntysaari mika.mantysaari(at)netti.fi Rengastustoiminta: Petolupa Painopiste: Haukkojen ja pöllöjen poikaset ja emolinnut.
Tarja Pajari tlpajari(at)gmail.com Rengastustoiminta: Rajoitettu pesäpoikaslupa. Painopiste: Kottarainen, tervapääsky, sepelkyyhky.
Kirsi Reponen kerepo(at)utu.fi Rengastustoiminta: Yleinen pesäpoikaslupa (kaikkien lajien poikaset ja emot), petolupa, haarapääskylupa. Painopiste: Haarapääsky, töyhtöhyyppä, pöllöt, rastaat.
Ville Vasko vvvask(at)utu.fi Rengastustoiminta: Yleinen pesäpoikaslupa (kaikkien lajien poikaset ja emot), petolupa, kehrääjä. Painopiste: Haukat, pöllöt, kehrääjä, korppi, isokuovi ja töyhtöhyyppä.
Hannu Virtanen
