Pääskykannat taantuneet voimakkaasti

Pääskyt ovat kaikille tuttuja lajeja, joille perinteinen maatalousympäristö on tarjonnut avoimia alueita saalistusmaiksi ja karjatilat lentäviä hyönteisiä poikasten ravinnoksi. Lisäksi pääskyt ovat löytäneet ulkorakennuksista ja talojen seiniltä pesäpaikkoja.

Viime vuosikymmeninä pääskyt ovat vähentyneet rajusti. Räystäspääskykanta on taantunut jopa 75 % viimeisen 30 vuoden aikana ja haarapääskykantakin on puoliintunut 35 vuodessa. Tärkeimpinä syinä taantumiseen ovat maaseudun muutokset ja erityisesti karjatilojen vähentyminen. Lisäksi sopivia pesäpaikkoja ja pesänrakennusmateriaalia – savea – lienee tarjolla vähemmän kuin ennen.

Vuonna 2015 kerätään tietoa pääskyistä!

BirdLife Suomi on valinnut räystäs- ja haarapääskyn vuoden linnuiksi 2015. Päätavoitteena on kerätä tietoa räystäspääskyn pesimäkannasta ja tärkeimmistä pesimäpaikoista, haarapääskyä unohtamatta.

Havaintoja pääskyistä toivotaan alkaen niiden toukokuisesta saapumisesta pesimäpaikoilleen. Voit ilmoittaa molempien lajien saapumisesta ja lähtemisestä sekä pesimätuloksesta tai pesinnän epäonnistumisen syistä. Erityisen kiinnostavia ovat havainnot aikaisemmilta vuosilta – ovatko pääskyt aiemmin aktiivisella pesimäpaikalla vähentyneet tai jopa kadonneet? Myös negatiivinen havainto antaa tärkeää lisätietoa pääskyjen kannankehityksestä!

Pääskyhavaintoja voi ilmoittaa joko Tiiraan tai erillisellä ilmoituslomakkeella osoitteessa http://www.birdlife.fi/vuodenlintu/

Näin autat pääskyjä

Pääskyjen elämää voi helpottaa monin tavoin mm. tarjoamalla pesäpaikoiksi erityisiä pääskynpönttöjä. Haarapääskylle riittää seinään kiinnitetty höyläämätön lautakin. Lisäksi pihapiirin avoimelle paikalle voi tuoda rakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana.

Mitä enemmän laitumia ja luonnonniittyjä pesäpaikan läheisyydessä on, sen parempi pääskyille! Torjunta-aineiden käyttöä vähentämällä puolestaan voi vaikuttaa siihen, että pääskyjen ja niiden poikasten ravinnoksi on tarjolla enemmän lentäviä hyönteisiä.

 

Vuoden lintu -projektiin voit osallistua myös yhdistyksen järjestämässä pönttöpajassa, jossa tänä keväänä rakennetaan pesäpaikkoja räystäspääskylle! Lisätietoja pönttöpajasta huhtikuun alussa – seuraa ilmoittelua!

Kuva: Räystäspääsky / Kalle Haapala

 

 

 

 

Vuoden 2013 lintu selkälokki kuuluu maamme pesivistä lokeista ainoana kaukomuuttajiin. Viime vuonna haluttiin uusia vuoden 2003 laskenta ja selvittää vieläkö todettu Suomen kannan lasku jatkuu.

Lajista on Rauman saaristossa tietoja jo 1930-luvun alusta. Kurt Enkola totesi opinnäytteessään, että selkälokki on saaristomme yleisin lokki. Nyt se on harvalukuisin. 1990-luvun lopulla tutkimusalueella pesi kuutisenkymmentä paria ja vuoden 2003 laskennassa 76 paria. Pesimäluotoja oli silloin 14, mutta 77 % kannasta pesi kolmella luodolla 25, 19 ja 15 parin voimin. Yhden parin kareja oli 8. Viime kesän laskennoissa pesimäsaaria oli 13, ja 67 % selkälokeista pesi edelleen samoilla kolmella kolonialla kuin 2003. Yhden parin kareja oli nyt viisi.

Pihlavakarille kolonia ilmestyi 1990-luvun alussa ja siellä pesi 1995 19 paria, 2003 25 ja nyt 26 paria. Truutkalliolle laji ilmestyi 2000-luvun taitteessa ja 2003 pareja oli 19 ja nyt 15. Siirtyikö osa Vähä-kivikarin yhdyskunnasta sinne Kivikarin lisääntyneiden harmaalokkien vuoksi? Kivikari on ollut seurattu selkälokkikolonia yli 30 vuotta. Pareja oli 2003 15 ja nyt 7.

Vain yksi uusi yhdyskunta on tullut tietoon edellisen laskennan jälkeen. Kuuskajaskarin länsipuolen karin 2012 9 parin määrä oli nyt 4. Samalla harmaalokkien määrä selvästi karilla kasvoi. Harmaalokki onkin tämän maailman suomalaisimman linnun (selkälokin nimirodun kannasta yli 40 % pesii Suomessa) suurin uhka pesimäaikana. Silti lajin vähenemisen syy lienee edelleen muutolla saadut ympäristömyrkyt seurauksineen.

Rauman saariston kanta, samoin kuin kannanmuutos 2003 ja 2013 laskentojen välillä, on liian pieni kummoisiinkaan johtopäätöksiin. Alustava tieto muualta Satakunnasta kertoo vähenemisestä. Valtakunnallinen yhteenveto valmistunee lähiaikoina.

Rauman saariston lintulaskijoiden kanta sen sijaan on yhä huolestuttavan vähäinen. Laskenta nytkin jäi vain Tapio Sarlundile ja minulle ilman ainuttakaan muuta ilmoitettua havaintoa!

Raimo Sundelin, selkälokkivastaava