Tervapääskyt ovat juuri palanneet tai palaamassa Suomeen.
Laji on harvinaistunut siinä määrin, että se on valittu tänä vuonna
vuoden linnuksi.

Vähenemiseen ovat vaikuttaneet monet asiat, joista yksi tärkeimmistä on pesäpaikkojen väheneminen;
kaupunkirakentamisessa ei enää jätetä räystään alusiin tervapääskyille sopivia sisäänmenoaukkoja, eikä maaseudullakaan haluta lintujen pääsevän sisälle rakennuksiin tai kattoväliköihin.

Vanhemmissa rakennuksissa tiilikatot ovat niin ikään vähentyneet. Ne on vaihdettu peltikatoiksi, joiden alla pesät ovat liian kuumassa, ja poikaset menehtyvät tai hyppäävät pesistä liian aikaisin
lentokyvyttöminä.

Tervapääsky on uskollinen kerran valitsemalleen pesäpaikalle, ja pitkäikäisenä se voi pesiä samojen kattotiilien alla tai pöntössä pitkälle toistakymmentä vuotta.

Tiiraan kannattaa tänä kesänä laittaa kaikki yksittäisetkin havainnot tervapääskystä, mutta etenkin pesintään viittaavat havainnot parimäärineen kesä-heinäkuulta, jolloin tervapääskyjen pesäpaikat paljastuvat etenkin illansuussa emojen pyöriessä pesäpaikkojen lähellä kirskuen ja syöksyillessä pesiin poikasia ruokkimaan.

RSLH:n alueella suurimman osan tervapääskyistä voi olettaa pesivän
Rauman kaupunkialueella. Tiiraan kannattaa pesintähavainnot laittaa kadunnumeron tarkkuudella.

Maaseudulla on hyvä katsella tervapääskyjä etenkin siellä, missä
näkyy isoja tiilikattoisia rakennuksia.

Mielenkiintoista olisi myös tietää, minkä verran pesintöjä löytyy
Rauman seudulta luonnonkoloista, esim. hakkuuaukeille jätettyjen
haapojen koloista.

Lisää tervapääskytietoa löytyy BirdLifen sivuilta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/tervapaasky-vuoden-lintu-2026/

Seppo Kivislahti, RSLH ry
044-9125795

Kuva: Irma Harila