Yhdistyksemme haluavat tuoda Rauman sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta esiin seuraavat näkökohdat.
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä määrää YVA:n 0-vaihtoehdoksi nykytilanteen. Rauman satamalaajennuksen YVA:n lähtökohtana oleva 0-vaihtoehto ei kuitenkaan vastaa nykytilannetta, sillä laajennuspäätöstä satama-alueena esitettyyn Ulko-Petäjäkseen ei ole tehty. On täysin mahdollista, että sataman laajentamisesta Ulko-Petäjäkseen luovutaan, mikäli tarvittavia lupia ei saada, tai valtuusto muuten niin päättää. Saukon vaihtoehto perustuu siis epärealistiseen tilanteeseen, jossa Ulko-Petäjäksen investointien on jo oletettu tapahtuneen. Selostuksesta ei käy ilmi, onko Ulko-Petäjäksen laajennuksen kustannukset otettu mukaan Saukot-vaihtoehdossa. Saukko ei todellisuudessa välttämättä olekaan pienin ja halvin vaihtoehto, koska se ei voi toteutua ilman Ulko-Petäjästä.Arvioinnista on jätetty kokonaan pois useita hyviä vaihtoehtoja: Järviluoto-Martinkari ja Järviluoto-Sampaanalanlahti. Näissä yhteys Järviluotoon olisi rakennettu olemassa olevien teollisuusalueiden läpi, eikä Maanpään kautta kuten nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Satamareittinä olisi voitu käyttää esimerkiksi Metsä-Botnian alueen sisäistä tietä. Oletettavasti pois jätettyjen vaihtoehtojen vaikutukset ympäröiviin alueisiin olisivat tästä johtuen olleet pienempiä kuin nyt arvioitujen. YVA:ssa ei myöskään ole riittävästi pohdittu sataman toimintojen tehostamisen vaikutuksia laajennustarpeeseen. Toimintoja olisi mahdollista huomattavasti tehostaa mm. nosturitekniikkaan investoimalla ja ottamalla käyttöön läheisiä teollisuusalueita. Näin vältyttäisiin käytännössä kaikilta laajennusten haittavaikutuksilta. Tehostaminen olisi pitänyt ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona, ilman mitään laajennusaluetta. Lisäksi olisi tullut tarkastella myös uuden logistiikkakeskuksen perustamista sisämaahan ja/tai yhteistyön tiivistämistä Porin sataman kanssa.
Yhtenä satamalaajennuksen vakavimmista ympäristövaikutuksista nostamme esille vaikutukset maisemaan. Erityisesti Saukot-vaihtoehdon vaikutus pohjoisen saariston maisemaan olisi tuhoisa. Tällä olisi vaikutusta niin saaristossa liikkujiin kuin matkailuelinkeinoonkin. Todennäköisesti perustettavaan Selkämeren kansallispuistoon saapuvat matkailijat jouduttaisiin kuljettamaan sataman hallitseman maiseman läpi. Tätä seikkaa ei selostuksessa mielestämme ole riittävästi korostettu. Maisemavaikutuksille tulisi vaihtoehtojen vertailussa antaa muita tekijöitä suurempi paino, koska ne ovat pysyvimpiä ja kauaskantoisimpia. Vaikutusten lieventämiseksi ehdotettu maisemointikaista Saukkoihin on epärealistinen, koska satamassa laituripaikat tarvitaan laivoja varten. Arviointiselostuksessa ei myöskään riittävästi arvioida lisääntyvän laivaliikenteen vaikutusta Rauman saariston luonto- ja virkistysarvoihin (peräaallot, meluhaitta jne.).
Tarvittavat uudet liikenneyhteydet esitetään selvityksessä epämääräisesti. Erityisesti rautatievaihtoehtoihin liittyy paljon pelkkää spekulointia: vaihtoehtoja 3 ja 4 varten uutta rataa tarvitaan joko 3 tai 18 kilometriä. Pidemmän ratavaihtoehdon vaikutukset voivat muuttaa Järviluodon ja Hansklopin vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia ja -kustannuksia ratkaisevasti. Siksi ratahanke pitäisi käsitellä samassa yhteydessä, ja sen vaikutukset tulisi sisällyttää kokonaisvaikutuksiin. Hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistuminen liikenteen seurauksena on selvityksessä mainittu, muttei otettu vertailussa huomioon. Jo pelkästään hiilipäästöjen takia energiatehokkuuden parantamista tulisi nykyistä enemmän painottaa.
Myös selvitykset sedimenteistä ovat puutteellisia. Saukot-vaihtoehdon osalta kerrotaan, että ruoppaustekniikka määräytyisi vasta tulevien tutkimuksien mukaan. Suunnitelmassa ei ole varauduttu siihen, että massat jouduttaisiinkin läjittämään maalle, mikä nostaisi kustannuksia huomattavasti. Selvityksissä on todettu suurimpien Cu- ja TBT-pitoisuuksien olevan pohjoisessa. Uusimpien tietojen mukaan myös Järviluodon eteläpuolella kahdessa näytepisteessä TBT-pitoisuus ylitti kakkostason raja-arvon. Se merkitsee, ettei ruopattavaa sedimenttiä saisi läjittää mereen (Länsi-Suomi 6.3.2009). Tämä osoittaa, että näytteenotto YVA-prosessia varten ei ole ollut riittävää.
Liikennemäärien vertailussa oletetaan, että koko rakennettava kapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön. Eri laajennusvaihtoehtojen pinta-alat vaihtelevat välillä 50-150 ha, mutta tätä ei nähdä selvityksessä ongelmaksi. Selvityksessä jää täysin avoimeksi, mikä on todellinen laajennuksen tarve. Laajennusta tulisi kuitenkin suunnitella todellisen tarpeen mukaan. Kapasiteetti ei välttämättä ole ainoa liikennemääriin vaikuttava tekijä, ja sataman laajennettujen osien mahdollisella jäämisellä vajaakäyttöön olisi huomattavia negatiivisia vaikutuksia koko hankkeen kannattavuuteen. Myös ympäristövaikutuksia olisi silloin punnittava uudessa valossa, koska haitat ympäristölle olisivat aiheutuneet turhaan. Liikenteen oletetaan kasvavan jopa 18 miljoonaan tonniin, mutta tälle arviolle ei esitetä perusteluja.
Näkemyksemme mukaan Rauman sataman laajennussuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointi aliarvioivat sekä luontoarvoja, kestävän kehityksen ajatusta, että kulttuurisia ja inhimillisiä arvoja.
Raumalla 27.3.2009Rauman seudun lintuharrastajat ryRauman seudun luonnonystävät ry
Diaarinumero LSY-2008-Y-302
Hakija Unajan kyläyhdistys ry.Asia Unajanlahden veneväylän ruoppaus, Rauma
Yhdistys on asianosainen, koska yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoitus on edistää ja ylläpitää lintuihin kohdistuvaa harrastusta, tutkimustyötä ja lintujen sekä muun luonnon suojelua.
Unajanlahti on Rauman seudun arvokkain lintulahti ja tärkeä erityisesti levähtäville vesilinnuille ja kahlaajille, vaikka hakija yrittää vähätellä lahden linnustollista arvoa. Rauman eteläisten rantojen luontoselvityksen (Lampolahti 1998) mukaan Unajanlahti on alueen edustavin fladaketju. Selvityksen mukaan lahdella pesi 1990-luvun lopussa noin 290 vesilintuparia. Kokonaisuutena Unajanlahti on jopa valtakunnallisesti merkittävä luontokohde.
Pesivistä lajeista hakija jättää mainitsematta mm. laulujoutsenen, punasotkan, lapasorsan sekä härkälinnun ja luokittelee haapanan sekä luhtakanan vain satunnaisesti pesiviksi. Tuoreimmat julkaistut laskentatiedot Unajanlahden linnustosta ovat vuodelta 2004 (Vasko ym. 2006), jolloin lahdella arvioitiin pesivän vähintään 166 vesilintuparia, mukaan lukien em. lajit. Vaikka laskentatulos antaakin viitteitä lahden lintuparimäärien vähenemisestä 1990-lukuun verrattuna, voidaan vesilintukantojen suuri vuosittainen vaihtelu huomioiden todeta Unajanlahden olevan edelleen Rauman seudun linnustollisesti tärkein merenlahti. Hakijalla ei ole esittää laskentoihin perustuvaa uudempaa tietoa lahden pesimälinnustosta. Parimäärätietoja ei hakemuksessa mainita minkään lajin osalta.
Lintuvesien arvoa ei myöskään tulisi arvioida pelkästään pesivien lintujen eikä varsinkaan yksittäisten harvinaisuuksien perusteella, vaan on huomioitava myös levähtävät muuttolinnut. Unajanlahdella 2000-luvulla laskettuja levähtävien lintujen suurimpia päiväsummia: tukkasotka 502, tavi 330, sinisorsa 270, haapana 60, lapasorsa 19, heinätavi 7, uivelo 11, liro 160, suokukko 100, mustaviklo 63, valkoviklo 56, tylli 27, lapinsirri 13, pikkulokki 80, räyskä 11 (lähde: BirdLife Suomi, Tiira-lintutietopalvelu). Näille levähtäjille arvokkain osa on nimenomaan lahden pohjukka ja jokisuun alue.
Lahdella säännöllisesti tavattavista (pesivistä ja levähtävistä) lajeista EU:n lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvat laulujoutsen, kaulushaikara, kurki, pikkulokki, uivelo, suokukko, luhtahuitti, räyskä, kalatiira, lapintiira ja liro.
Lillonkarista jokisuuhun ruopattavan uoman vaikutuksista pohjukan vesitalouteen ei hakemuksessa esitetä kunnollista arviota. Pahimmillaan yksi syvä uoma saattaisi erityisesti matalan veden aikaan nopeuttaa pohjukan kuivumista, jolloin se muuttuisi vesilinnuille ja kahlaajille sopimattomaksi.
Veneilyn lisääntyminen pohjukan alueella saattaisi niin ikään heikentää lahden lintuvesiarvoa merkittävästi. Nykyisin pohjukassa ei veneilyä käytännössä harjoiteta, minkä ansiosta siitä on kehittynyt rauhallinen levähdyspaikka linnuille.
Edellä esitetyn perusteella vaadimme hakemuksen hylkäämistä siltä osin, kuin se koskee ruoppaamista venelaiturilta jokisuulle päin. Tämän sivuväylän tarpeellisuutta ei myöskään hakemuksessa erityisesti perustella. Siksi asiassa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta niin kauan, kunnes ruoppauksen vaikutuksista lahden pohjukan vesitalouteen, kasvillisuuteen ja linnustoon on saatavissa asiantuntijan tekemä arvio.
Mielestämme hakijan suunnitelma väylän ruoppaamisesta venelaiturilta salmelle on muuten toteuttamiskelpoinen. Tällöinkin tulee asettaa väylälle Unajansalmen kohdalle sellaiset nopeusrajoitukset, ettei aaltoja synny. Salmessa pesii Rauman seudun suurin silkkiuikkukolonia (75 paria v. 2002) sekä useita pareja merenrannikolla harvinaisia härkälintuja.
Viitteet:Lampolahti, Janne: Rauman eteläisten rantojen luontoselvitys: linnustollisesti arvokkaat alueet. Rauman kaupunki, tekninen virasto 1998.Vasko, Ville ; Lampolahti, Janne ; Sundelin, Raimo: Rauman seudun lintuatlas. Rauman Seudun Lintuharrastajat 2006. – 134 s.
Raumalla 23.3.2009Rauman seudun lintuharrastajat ry
Tähän luettelo rengastajista
Valtakunnallinen rariteettikomitea (RK) tarkastaa kaikki AHT-lajeja harvinaisemmat lajit. Täydellinen laji- ja alalajiluettelo on Rariteettikomitean kotisivulla (julkaistu mm. Lintumies 6/92).
Alueellinen harvinaisuustoimikunta (AHT) tarkastaa kaikki AHT- lajiluettelossa mainituista lajeista tehdyt havainnot, ja päättää niiden hyväksymisestä ennen havainnon julkaisemista. Lisäksi AHT tarkastaa hyvin poikkeukselliset fenologiset havainnot, kuten selkälokki talvella. Epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä AHT:hen (RSLH:n edustaja Markku Santamaa). Tarkistettavien lajien ajantasaistettu luettelo löytyy yhdistyksen internetsivuilta.
Seuraavista lajeista kerätään talviajalta (1.12.-n.28.2.) vain suurimmat päiväsummat tai muuten mielenkiintoiset havainnot:sinisorsa fasaani pulu käpytikka hippiäinen tiaiset puukiipijä harakka varis korppi varpunen viherpeippo punatulkku keltasirkkuKaikista muista lajeista kerätään periaatteessa kaikki havainnot koko RSLH:n alueelta. Tämä luettelo on tosin vain suuntaa antava, sillä leutoina talvina ei ole tarkoitus kerätä esimerkiksi kaikkia kyhmyjoutsen- tai lokkihavaintoja.
Keväthavainnot 01.03 – 31.05Syyshavainnot 01.08 – 30.11
Muuttokausien ajalta kerätään fenologisia havaintoja kaikista muuttolinnuista, kuten havaintoja ensimuuttajista, päämuutoista, kertymistä ja viimeisistä muuttajista. Lisäksi kerätään arktikahavainnot kaikista lajeista, kuten kuikista, kahlaajista, vesilinnuista ja kihuista.
Seuraavista lajeista kerätään kaikki pesintään viittaavat havainnot koko RSLH:n alueelta.Kyseiset havainnot eivät siis välttämättä ole kesällä tehtyjä, vaan lista kattaa läpi vuoden tehdyt pesintään viittaavat havainnot. Näin ollen keväthavaintoja kerätään kaikista niistä lajeista, jotka saapuvat reviirilleen jo keväällä, kuten harmaahaikara, merikotka, pyrstötiainen ja kangaskiuru.kaakkuri kuikkahärkälintu mustakurkku-uikku kanadanhanhi merimetso harmaahaikara joutsen jouhisorsa heinätavi lapasotka uivelokaikki päiväpetolinnuttylli kapustarinta suokukko liro räyskä (pesimäpaikat)merikihu (pesimäpaikat)lokkien ja tiirojen suopesinnät kaikki pöllötkangaskiuru törmäpääsky (pesimäpaikat)keltavästäräkki peukaloinen pyrstötiainen isolepinkäinen järripeippo urpiainenpeltosirkku
Lisäksi kerätään tietenkin kaikki sellaiset pesimäaikaiset havainnot sellaisista lajeista, jotka eivät Rauman seudun Lintuatlaksen mukaan pesi säännöllisesti RSLH:n alueella, esimerkiksi alli, ruokki, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo, tilhi ja mustavaris.
Seuraavista lajeista kerätään kaikki havainnot koko vuodelta.Lajilista 1.a koko RSLH:n alue:amerikanjääkuikka/jääkuikka pikku-uikku kaulushaikara kattohaikara pikkujoutsen tundrahanhi lyhytnokkahanhivalkoposkihanhi sepelhanhi ristisorsa harmaasorsa kyhmyhaahka (ad jp k) allihaahka maakotka muuttohaukka riekko metso peltopyy viiriäinen (soidinääntelevät) luhtakana luhtahuitti ruisrääkkä liejukana keräkurmitsa isosirri pulmussirripikkusirri (kevät)kuovisirri merisirri suosirri (schinzii) jänkäsirriäinen heinäkurppa mustapyrstökuiri vesipääsky pikkulokki isolokki pikkutiira mustatiira (jp) etelänkiisla turkinkyyhky turturikyyhky tunturipöllö hiiripöllö lapinpöllö kehrääjäkuningaskalastaja harjalintu harmaapäätikkapikkutikka pohjantikka tunturikiurulapinkirvinen (kevät)koskikara mustaleppälintu sepelrastas pensassirkkalintu viitasirkkalintu viitakerttunen luhtakerttunenrastaskerttunen kirjokerttu idänuunilintu pikkusieppo viiksitimali pähkinänakkeli kuhankeittäjä pähkinähakki pikkuvarpunen vuorihemppo tundraurpiainen kirjosiipikäpylintu taviokuurna nokkavarpunen pohjansirkku lyhenteet jp=juhlapukuinen ad=aikuinen k=koirasLajilista 1.b Vain sisämaa:merimetso merihanhi kyhmyjoutsen haahka meriharakka karikukko punajalkaviklo merikihu räyskä lapintiira merilokki ruokki riskilä luotokirvinen rytikerttunen kultarintaSisämaa-käsitteellä ei ole selviä maantieteellisiä rajoja. Esimerkiksi kyhmyjoutsen Syväraumassa ei ole sisämaahavainto, mutta ruokki samassa paikassa on.
RSLH:n jäsenenä saat hienoja lintuelämyksiä ja samalla tuet luonnonsuojelua!
Helpoimmin liityt yhdistykseemme täyttämällä lomakkeen BirdLifen sivuilla.
Voit liittyä yhdistykseen myös RSLH:n järjestämien retkien ja muiden tapahtumien yhteydessä tai sähköpostitse ilmoittamalla nimesi, osoiteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi jäsensihteerille tai muulle hallituksen jäsenelle. Nuorisojäseneksi liittyvän tulee myös ilmoittaa syntymäaikansa ja perhejäseneksi liittyvän perheeseensä kuuluvan varsinaisen jäsenen nimi. Jäsenmaksulasku ja jäseninfo lähetetään sinulle ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen, tai mikäli sellaista ei ole, postitse.
RSLH:n jäsenmaksu sisältää BirdLife Suomen jäsenmaksun, jolloin osallistut BirdLifen arvokkaaseen linnustonsuojelutyöhön. Uusille jäsenille BirdLife tarjoaa Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan, joka johdattaa lintuharrastuksen saloihin. RSLH:n jäsenenä saat lisäksi valtakunnallisen BirdLife-lehden kotiisi kolmesti vuodessa, voit osallistua kokouksiin, seurata esitelmiä sekä osallistua yhdistyksen retkiin, linturalleihin ja muihin tapahtumiin. Lisäksi luot kontakteja muihin linnuista kiinnostuneisiin ihmisiin. Voit myös tilata jäsenhintaan Linnut-lehden, joka on Suomen suosituin lintuharrastuslehti. Lisäksi käytettävissäsi on Tiira-havaintojärjestelmässä enemmän ominaisuuksia kuin henkilöllä, joka ei ole lintuyhdistyksen jäsen.
RSLH:n jäsenmaksut vuonna 2026 ovat:
Tervetuloa Rauman seudun lintuharrastajien kasvavaan parveen!
