Diaarinumero LSY-2008-Y-302
Hakija Unajan kyläyhdistys ry.Asia Unajanlahden veneväylän ruoppaus, Rauma
Yhdistys on asianosainen, koska yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoitus on edistää ja ylläpitää lintuihin kohdistuvaa harrastusta, tutkimustyötä ja lintujen sekä muun luonnon suojelua.
Unajanlahti on Rauman seudun arvokkain lintulahti ja tärkeä erityisesti levähtäville vesilinnuille ja kahlaajille, vaikka hakija yrittää vähätellä lahden linnustollista arvoa. Rauman eteläisten rantojen luontoselvityksen (Lampolahti 1998) mukaan Unajanlahti on alueen edustavin fladaketju. Selvityksen mukaan lahdella pesi 1990-luvun lopussa noin 290 vesilintuparia. Kokonaisuutena Unajanlahti on jopa valtakunnallisesti merkittävä luontokohde.
Pesivistä lajeista hakija jättää mainitsematta mm. laulujoutsenen, punasotkan, lapasorsan sekä härkälinnun ja luokittelee haapanan sekä luhtakanan vain satunnaisesti pesiviksi. Tuoreimmat julkaistut laskentatiedot Unajanlahden linnustosta ovat vuodelta 2004 (Vasko ym. 2006), jolloin lahdella arvioitiin pesivän vähintään 166 vesilintuparia, mukaan lukien em. lajit. Vaikka laskentatulos antaakin viitteitä lahden lintuparimäärien vähenemisestä 1990-lukuun verrattuna, voidaan vesilintukantojen suuri vuosittainen vaihtelu huomioiden todeta Unajanlahden olevan edelleen Rauman seudun linnustollisesti tärkein merenlahti. Hakijalla ei ole esittää laskentoihin perustuvaa uudempaa tietoa lahden pesimälinnustosta. Parimäärätietoja ei hakemuksessa mainita minkään lajin osalta.
Lintuvesien arvoa ei myöskään tulisi arvioida pelkästään pesivien lintujen eikä varsinkaan yksittäisten harvinaisuuksien perusteella, vaan on huomioitava myös levähtävät muuttolinnut. Unajanlahdella 2000-luvulla laskettuja levähtävien lintujen suurimpia päiväsummia: tukkasotka 502, tavi 330, sinisorsa 270, haapana 60, lapasorsa 19, heinätavi 7, uivelo 11, liro 160, suokukko 100, mustaviklo 63, valkoviklo 56, tylli 27, lapinsirri 13, pikkulokki 80, räyskä 11 (lähde: BirdLife Suomi, Tiira-lintutietopalvelu). Näille levähtäjille arvokkain osa on nimenomaan lahden pohjukka ja jokisuun alue.
Lahdella säännöllisesti tavattavista (pesivistä ja levähtävistä) lajeista EU:n lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvat laulujoutsen, kaulushaikara, kurki, pikkulokki, uivelo, suokukko, luhtahuitti, räyskä, kalatiira, lapintiira ja liro.
Lillonkarista jokisuuhun ruopattavan uoman vaikutuksista pohjukan vesitalouteen ei hakemuksessa esitetä kunnollista arviota. Pahimmillaan yksi syvä uoma saattaisi erityisesti matalan veden aikaan nopeuttaa pohjukan kuivumista, jolloin se muuttuisi vesilinnuille ja kahlaajille sopimattomaksi.
Veneilyn lisääntyminen pohjukan alueella saattaisi niin ikään heikentää lahden lintuvesiarvoa merkittävästi. Nykyisin pohjukassa ei veneilyä käytännössä harjoiteta, minkä ansiosta siitä on kehittynyt rauhallinen levähdyspaikka linnuille.
Edellä esitetyn perusteella vaadimme hakemuksen hylkäämistä siltä osin, kuin se koskee ruoppaamista venelaiturilta jokisuulle päin. Tämän sivuväylän tarpeellisuutta ei myöskään hakemuksessa erityisesti perustella. Siksi asiassa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta niin kauan, kunnes ruoppauksen vaikutuksista lahden pohjukan vesitalouteen, kasvillisuuteen ja linnustoon on saatavissa asiantuntijan tekemä arvio.
Mielestämme hakijan suunnitelma väylän ruoppaamisesta venelaiturilta salmelle on muuten toteuttamiskelpoinen. Tällöinkin tulee asettaa väylälle Unajansalmen kohdalle sellaiset nopeusrajoitukset, ettei aaltoja synny. Salmessa pesii Rauman seudun suurin silkkiuikkukolonia (75 paria v. 2002) sekä useita pareja merenrannikolla harvinaisia härkälintuja.
Viitteet:Lampolahti, Janne: Rauman eteläisten rantojen luontoselvitys: linnustollisesti arvokkaat alueet. Rauman kaupunki, tekninen virasto 1998.Vasko, Ville ; Lampolahti, Janne ; Sundelin, Raimo: Rauman seudun lintuatlas. Rauman Seudun Lintuharrastajat 2006. – 134 s.
Raumalla 23.3.2009Rauman seudun lintuharrastajat ry
Tähän luettelo rengastajista
RSLH:n jäsenenä saat hienoja lintuelämyksiä ja samalla tuet luonnonsuojelua!
Helpoimmin liityt yhdistykseemme täyttämällä lomakkeen BirdLifen sivuilla.
Voit liittyä yhdistykseen myös RSLH:n järjestämien retkien ja muiden tapahtumien yhteydessä tai sähköpostitse ilmoittamalla nimesi, osoiteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi jäsensihteerille tai muulle hallituksen jäsenelle. Nuorisojäseneksi liittyvän tulee myös ilmoittaa syntymäaikansa ja perhejäseneksi liittyvän perheeseensä kuuluvan varsinaisen jäsenen nimi. Jäsenmaksulasku ja jäseninfo lähetetään sinulle ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen, tai mikäli sellaista ei ole, postitse.
RSLH:n jäsenmaksu sisältää BirdLife Suomen jäsenmaksun, jolloin osallistut BirdLifen arvokkaaseen linnustonsuojelutyöhön. Uusille jäsenille BirdLife tarjoaa Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan, joka johdattaa lintuharrastuksen saloihin. RSLH:n jäsenenä saat lisäksi valtakunnallisen BirdLife-lehden kotiisi kolmesti vuodessa, voit osallistua kokouksiin, seurata esitelmiä sekä osallistua yhdistyksen retkiin, linturalleihin ja muihin tapahtumiin. Lisäksi luot kontakteja muihin linnuista kiinnostuneisiin ihmisiin. Voit myös tilata jäsenhintaan Linnut-lehden, joka on Suomen suosituin lintuharrastuslehti. Lisäksi käytettävissäsi on Tiira-havaintojärjestelmässä enemmän ominaisuuksia kuin henkilöllä, joka ei ole lintuyhdistyksen jäsen.
RSLH:n jäsenmaksut vuonna 2026 ovat:
Tervetuloa Rauman seudun lintuharrastajien kasvavaan parveen!
På svenska
In English
jurmo
Rauman seudun lintuharrastajat ry, lyhyemmin RSLH, on Rauman seudulla toimiva lintuyhdistys. Toimialueemme kattaa Rauman, Pyhärannan ja Eurajoen (ei Luvia) kunnat. Yhdistyksemme on perustettu vuonna 2001 ja linnuista kiinnostuneita kuuluu joukkoomme tällä hetkellä jo yli 200! Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää lintuihin kohdistuvaa harrastusta, tutkimustyötä ja lintujen sekä muun luonnon suojelua. Yhdistys on yksi BirdLife Suomen jäsenyhdistyksistä.
